Mee mökille äläkä jää kaupunkiin

Heippa taas kaikille! 

Viimeisen päivityksen jälkeen on ehditty viettää meripäivät, ahkeroida mökillä sekä tietysti kärsiä töissä lähes lämpöhalvauksen partaalla. (Tottakai kesä on mahtava kaikille niille, ketkä saa kärtsätä ihoa auringossa ja pulikoida kun siltä tuntuu :) 

Noh kuumuudesta on turha valittaa, mielummin kaunis, lämmin kesä kun se kylmä ja harmaa loputtomalta tuntunut kevät.. (Kevyesti kyllä aivot pehmentyneet, joten jos teksti on täyttä liibalaabaa niin syytän kuumuutta ;) 

Meripäivistä kirjoittelen varmasti jossakin vaiheessa, mutta loppupeleissä vietin eniten niistäkin päivistä aikaani töissä eikä kuvamateriaalia tullut erityisen paljon otettua. 

Haluan kuitenkin palata vielä viimeviikon alkuun ja niihin pariin päivään, jotka vietin kaukana Kotkan helteestä. 

Viime maanantaina reissasin siis Helsingin läpi kohti Lohjaa ja meidän ihanaa mökkiä Lohjanjärven rannalla♥

Kauhistelin matkaa etukäteen, koska julkisen liikenteen käytön takia kului matkaan tasan neljä tuntia eikä paikallaan istuminen ole ihan niitä mun vahvimpia puolia.

Onneksi Helsingin kohdalla pääsin hetkeksi aikaa jaloittelemaan ja kiireessä kerkesin myös shoppailla pari kivaa juttua. Olen nopean shoppailun mestari!

Ainoa epätoivo ehti iskeä matkan loppupuolella kun erehdyin junassa istumaan väärälle paikalle ja sain seurakseni oman mummini ikäisen naishenkilön. Juttua riitti ja sain kuulla erittäin mielenkiintoisen elämäntarinan. Valitettavasti kyseinen rouva ei ottanut kuuleviin korviinsa pyyntöäni päästä vessaan ja kolmannen kerran jälkeen päätin kohteliaasti luovuttaa ja kuunnella elämäntarinan loppuun. (sekä hänen siskonsa ja lastensa elämän kulun siinä sivussa..) 

Vielä viimeinen automatka asemalta mökille oli kevyttä tuskaa, mutta mökille päästyäni katosi päästä viimeinenkin stressin aihe. Sattui vielä olemaan mun nimipäivät ja perhe oli ostanut mulle Voguen sekä sain pitkän artikkelin Ellie Gouldingista, joka sattuu olemaan aivan ihana! (Hyvistä nimipäivä lahjoista ehdoton kiitos siskolleni ♥) 

Ensimmäine ilta meni siis ihan vain näissä tunnelmissa ♥ 

Viimekesänä en päässyt mökille kertaakaan mikä tuntui erittäin pahala sillä niinkuin tälläkin kertaa huomasin ei missään muualla saa samanlaista sielunrauhaa ja hyvää fiilistä kun järven rannalla elämisestä. 

Kauniiden auringonlaskujen katsominen, järviveden pehmentämät hiukset kesän tuoksulla, luonnon äänet sekä se uskomaton vapaus ja irtautuminen kaikesta muusta. Mä olen sydämeltäni täysi mökki-ihminen.

Muistan miten nuorempana saatiin viettää joka kesä mökillä kaksi viikkoa. Edes teininä en vihannut mökkiä sillä meillä oli aina vieraita. Helpottavaa oli myös päästellä välillä höyryjä ja naama punaisena huutamisen jälkeen lähdin omalle mökötyskivelleni josta palasin kotiin rauhoituttuani. (Joskus pistin elämän risaiseksi ja mökötin saunan katolla.) 

Ensimmäinen aamu mökillä alkoi ja paiskittiin kylllä molemmat päivät hullun lailla töitä. Oli lautojen kantoa, purujen levitystä (sen jälkeen kun ne purut oli ensin lastattu traileriin.) Kitkemistä, siivoulua sun muuta riehumista aamusta iltaan asti.

Kaiken maailman raahaamisen jälkeen vaadin päästä repimään vesikasveja, mutta sekin osoittautui oksettavaksi hommaksi kun vähän väliä sai tappaa sääriä pitkin kipitteleviä hämähäkkejä sekä muita ällötyksiä. (Siskoni ei edes suostunut repimään limaisia kasveja, mutta auttoi laiturilta käsin.) 

Vesikasvien repimisen seurauksena matalikko täyttyi isoista ja pienistä kaloista, jotka pelkäämättä uiskentelivat kohti jalkoja.

Yritin saada todisteita näykkivistä pikkusinteistä, mutta en tietenkään saanut ikuistettua niitä puhelimen kameralle :(

Saatiin me siskon kanssa vähän pötkötelläkkin ja laiturilla löhöäminen oli kieltämättä ihan mahtavaa.

Musiikkia... ♥

Alapihan uusi laatoitus. Tulevaisuudessa mökillä tulee olemaan toinenkin grilli paikka :)

Ei mulla oikeastaan ole enää mitään kirjoitettavaa. Haluaisin vain takaisin mökille näihin rakkaisiin ja kauniisiin maisemiin.

Suomen kesä on kauneinta kun sen saa viettää mökillä. Ilta- tai aamuauringon näkeminen tuo lapsuuden muistot mieleen ja hetken aikaa sitä voi taas kuvitella olevansa se huoleton, villi ja vapaa muksu kenen ei tarvinnut välittää kesällä muusta kun suklaaövereistä, vaahtokarkkien grillauksesta sekä kaikesta kesäruoan mutustelusta.

Myös uimisen aiheuttama kevyt tunne, sekä sen tekemä virkeys on ehkä kuitenkin se paras juttu. Pienenä oli hulvattoman hauskaa näyttää naapureille joka päivä oliko käsien tilalle kasvanut yön aikana räpylät "liiasta" uimisesta. (Ei ne jostain syystä koskaan kasvaneet, vaikka olin lähes varma, että sormien välissä oleva iho kasvoi aina kesäisin ;) 

Kolmen viikon päästä mulla on koko viikonloppu vapaa (ainakin näillä näkymin) ja suunnittelen vielä mahdollista reissua mökille ennen kesän loppumista. On vaan niin hirveä hinku landelle ettei tää "kaupungissa" eläminen tunnu taas yhtään miltään.

Vielä edessä kolme päivää töitä ennen yhtä pientä vapaata.Onneksi  perjantaina päästäänkin nauttimaan mökkielämästä vähän muualla..

Rakkaan aringonlaskun fiilistelyn jälkeen toivotan kaikille hyvää yötä ♥

Small thoughts

Välillä sitä itsekkin säikähtää  huomatessaan kuinka sekaisin päivistä oikeasti onkaan ja kun yhtäkkiä herääkin todellisuuteen eikä ollakkaan ihan siinä ajassa mitä itsekseen pienessä päässä on kuvitellut tuntuu elämä hetken verran hallitsemattomalta. Jokainen meistä varmasti sekoilee välillä päivistä ja se on mun mielestä ihan ok, mutta kun viikot ja oikeastaan koko ajantaju katoaa hallitsemattomaksi pitää osata pysähtyä hetkeksi ja hengähtää.

Haluan vielä korostaa sitä kuinka paljon oikeasti rakastan mun työtä ja kuinka tunnerikasta elämää saan elää varsinkin työn kautta. Tapaan töissä jatkuvasti ihania, mahtavia tyyppejä ja huomaan myös ensimmäisiä kertoja, että haluan oikeasti ottaa enemmän vastuuta kuin ennen. Mikä hienointa olen myös saanut enemmän vastuuta.

Jostain syystä olen kuitenkin huono erittelemään työ- ja vapaa-ajan toisistaan. Esimerkiksi viimeyönä heräsin tunnin välein valmiina töihin ja kaikki ne nukutut hetket, näin levottomuuksia liittyen työhön ja sen tekemiseen.

Tänä aamuna ja eilen illalla sovin koko ensiviikon ohjelman tajuamatta esimerkiksi sellaista asiaa kun meripäivät. Olen kokoajan tiennyt niiden tulevan, mutta vatsanpohjassa muljahti ikävästi kun tajusin niiden olevan jo nyt. Toinen asia jota säikähdin oli täysi unohdus siitä, että huomenna koittaa mökkireissu. Tarkoituksena on siis huomenna töistä juosta bussiin, suunnata Helsinkiin ja sieltä junalla Karjaalle.

Mahtava idea, mutta unohdin yksinkertaisesti koko jutun!

Totesin käyneeni jo pari viimeistä päivää ihan ylikierroksilla, joten tänään päivän päätteeksi lähdin kävelemään kohti rantaa ihan yksin.

Istuskelin laiturilla jonkin aikaa ja tyhjensin pääni ihan täysin kaikista ajatuksista. Olen siinä mielessä ainakin tullut äitiini ( ja äiti pappaan.)  sillä rakastamme merta ja niinkuin äiti myös minä pystyn rentoutumaan ja rauhoittumaan veden äärellä. 

En edes muista milloin oikeasti olisin nauttinut täydellisestä hiljaisuudesta. Yleensä rikon hiljaisuuden viimeistään hyvällä musiikilla jos en muuta keksi, mutta tänäiltana puhelin oli kiltisti laukussa, kuulokkeet kotona enkä hetkeen kuullut yhtään mitään. 

Noin tunnin verran viihdyin rannan tuntumassa veneitä bongaillen kunnes hiippailin hidastetusti kohti kotia. Näin pienellä hetkellä oli suuri vaikutus ja tänä yönä aion nukkua kunnolla.

Asia mistä en voi lopettaa hehkuttamista on mun puhelin! Olkoon vaikka kuinka vanhaa mallia on aivan ihanaa kun kaikki hommat toimii ja kamera on hyvä. Lisäksi mun puhelimen kuori tuo mieleen yhden mun lempisarjoista (Pushing Daisies) joka viihdyttää mua aina kun tarvitsen jotain piristävää katsottavaa. 

Puhelimen kamera tekee myös ihosta sopivan silkkisen ;) 

Kuvailen muutenkin ihan innoissani kaikkea ja tänä kesänä taidan saada ihania muistoja pelkästään puhelimen täyteen ♥

Ennen iltakävelyä herkuteltiin vielä vähän suklaalla ja mansikoilla. Pientä luksusta silloin tällöin arkeen ;) 

Huomenna siis töistä suunta kohti reissua. Niin sanottua lomaa ei tule vietettyä kuin kaksi päivää, mutta toivottavasti keskiviikkoiltana Kotkaan saapuu takaisin virkeä bloggaaja, joka työskenteleekin reippaasti meripäivät ;) 

Ihanaa alkavaa viikkoa murut ♥ 

The time to read, to smell the flowers, to paint your dreams.

Huomenta kaikille! Mun oli tarkoitus tehdä tänä aamuna rauhassa pitkä postaus yhdestä omasta mielestäni tosi kivasta aiheesta, mutta kuinkas kävikään avasin spotifyn ja kuuntelin kaksi tuntia musiikkia ja jumitin sängyssä miettien maailman menoa. Oikeasti aika tehokkaasti käytetty kaksi tuntinen. Ehdin suunnitella elämäni miljonäärinä, sekä miettiä ainakin kolme mahdollista tulevaisuutta itselleni. Loppupeleissä yhdestäkään ajatuksesta ei ollut mitään hyötyä, mutta niin siinä vain kävi, että kaksi tuntia kului aivan liian nopeasti ja nyt tuli taas kiire kirjoittaa. 

Yleisesti vihaan iltavuoroja, koska olen enemmän poikki rauhallisen iltavuoron kun kiireisen aamuvuoron jäljiltä. (Voi iltavuorokin olla kiireinen, mutta silloin vasta kuollut olenkin.)

Iltavuoron ongelma on se, että ehdin tehdä niin paljon asioita ennen töihin menoa, että on jo ihan valmis aamupäivän riehumisen jälkeen lähtemään takaisin kotiin ottamaan aurinkoa, syömään, loikoilemaan tai hengailemaan kavereiden kanssa.

Vielä kamalampaa on se, että työpäivä loppuu yhdeksän - kymmenen välissä ja parin tunnin päästä pitäisi olla jo nukkumassa. Vaikka olenkin superväsynyt iltavuoron jälkeen ei ole mitään toivoa, että nukahtaisin ennen puoli kahta.

Niin ja näin pointti tuli kuitenkin selväksi. Tänä aamuna kuitenkin nautin siitä, että sain jäädä nukkumaan. Oli aivan ihanaa syödä aamupalaksi suklaata ja jumittaa koko aamu tekemättä yhtään mitään.

Ostin taas Aussien tuotesarjan ja fiilistelin äsken ihania tuoksuja ja pehmeitä hiuksia. Tänään on hyvä päivä ♥

Pari päivää sitten sain ihanalta työkaverilta ja ystävältäni Marjolta palan herkullista kakkua! Facebookissa ehdin kuolata kakun perään ja super ihana Marjo toi sitten töihin mulle ihan oman palan. Kakun nimeksi tuli tietysti Unicorn- kakku ♥ (On kai tällä joku omakin nimensä, mutta nyt se on Unicorn. Olen vissiin kertonut mun tavasta nimetä kaikki asiat ja esineet?)

Herkuttelun lisäksi olen aloittanut ihanat kesälukemiseni vihdoinkin ihan kunnolla! Tavoitteenani onkin lukea mahdollisimman monta John Greenin kirjaa kesän aikana. "The fault in our stars" on siis kirjaversio siitä edellisen postauksen hehkuttamasta elokuvastani ja kirjan luinkin jo pikavauhtia parissa illassa. Yritän lukea Paper towns:in maltillisemmin, vaikka kirjahyllyssä odottaa pari muutakin Johnin teosta valmiina..

Mun tarkoitushan oli perehtyä kesälläkin koulukirjoihin, mutta en mä mitenkään enää pysty. Jos saisin itse päättää jatkaisin koulua vasta vuoden päästä, mutta sitten en näkisi kaikkia ihania tyyppejä koulusta enkä todennäköisesti jaksaisi enää opiskellakkaan. 

On vaan niin kiva leijua omissa pilvissä ja unelmissa ja tehdä töitä ja säästää rahaa ja matkustella ja ja ja..... Lista on loputon, mutta opiskelu ei kuulu siihen. 

Eilen illalla meillä kävi myös kylässä tämä ihana nyytti ♥ En kestä kun ympärillä on pieniä vauvoja ihan kokoajan! Pienet ihmiset voivat olla niin suloisia ♥ Herra B oli erittäin hymyileväinen, kirkas ja kaunis silmäinen naurava pötkö, joka sai meidätkin  nauramaan vähän väliä omalla iloisuudellaan. 

Vauvan elämä saattaa kyllä olla välillä vähän pelottavaa. Isoja ihmisiä ympärillä tuijottamassa, virnuilemassa ja tunkemassa naamaansa ihan lähelle kokoajan ;'D 

Eilinen ilta senkuin parani kun vieraat lähtivät ja me suunnattiin kauppaan. Ostin jääkaapin täyteen ruokaa, mutta ihana Timppa näki taas miten tuijottelin erilaisia kukkia ja niimpä se osti mulle pitkästä aikaa kukkia ♥ Nyt meillä on taas kotona valtavia, vaaleanpunaisia ruusuja, jotka hymyilyttivät mua heti aamusta.

Kyllä kesällä pitää kotona olla kukkia!

Tietysti kukkie kanssa pitää aina poseerata. Mulla on kyllä selvästi joku ihme juttu liittyen kukkiin. Niiden kanssa pitää aina ottaa kuvia. 

Taas yksi asia lisää! Sain vihdoinkin uuden puhelimen ja monista iphone uhkailuista huolimatta Samsungin kolmonen päätyi nyt mulle. Sain puhelimen havalla Timpan kaverin kautta ja vielä omien kuorien kanssa siitä tuli todella mun näköinen. Noiden megakuorien takia en vaan saa millään puhelinta mahtumaan nahkakoteloon, mutta ebayn ihmeellisestä maailmasta löytyi jo monet aika upeat kuoret... ♥ 

Tietysti innostuin teineilemään ja poseeraamaan puhelimen kanssa. Alhaalla siis yhteiskuvissa minä ja puhelin :D Ilmeisiin hain inspiraatiota omasta teini-iästäni. Nämä kolme olivat aika perusilmeitä mulla kun juttelin äidin tai joskus iskänkin kanssa. 

Olin tietysti täydellinen teini-ikäinen, mutta joskus taisi unohtua huoneensiivuous tai tiskikoneen tyhjennys. Olin myös äärimmäisen lahjakas kadottamaan kotiavaimeni. Ilmeisesti siitä on jäänyt joku trauma, koska nykyään tarkastan avaimien sijainnin kymmenen kertaa ennen kuin uskallan lähteä ovesta ulos. 

Siinäpä taas höpinääm höpinän perään. Mun täytyy äkkiä lähteä kohti työpaikkaa! Kivaa viikonloppua ihanat! Mä vietän sen töissä, mutta hyvällä fiiliksellä ;) 

Lopuksi vielä onnellinen työilme. Näin hauskaa mulla taas on! Heippa! ♥♥

It would be a privilege to have my heart broken by you

Heippa taas lukijat!  Blogin puolella hiljaisuutta on kulunut taas viisi päivää ja heinäkuusta nauttiminen on vauhdissa.  Suurimmaksi osaksi aika on mennyt yllätyt yllätys töissä, mutta tietysti monia muitakin kivoja asioita on ehtinyt tehdä päivien kuluksi. 

Alkuviikosta olin yövuoroissa ja tietysti hampaiden pesu piti tehdä töissä työvuoron loputtua kun matka ei jatkunutkaan kohti kotia ja sänkyä vaan verotoimistoa ja pitkää jonotusta. 

Yövuorojen jälkeen herääminen ja varsinkin rytmien kääntäminen oikein on ollut ihan tuskaa. Niinkuin tämänkin postauksen ajankohdasta voi päätellä ei aikaisin nukkumaan meno ole vieläkään onnistunut. Myös herääminen ihmisten aikaan on ollut vaikeaa (varsinkin tänään.)

Upeat kelit ovat kyllä kannustaneet joka päivä ulkoilemaan joko ennen töitä tai viimeistään töiden jälkeen. En voi kyllä sanoa nauttineeni helteestä ihan joka hetki, mutta suurimmaksi osaksi auringonpaiste ja tappo lämpö ovat kelvanneet ;)  (Toimiva ilmastointi töissä voisi parantaa huomattavasti kesästä nauttimista.)

Tänään käytiin salilla ja mä nautin kyllä enemmän tosta sohvalla torkkumisesta kun pumppaamisesta. Ihailen aina treenattuja pimuja (kuten siskoani, joka treenaa puolet enemmän ja on puolet paremmassa kunnossa), mutta mun salikuvat ei tämän uskottavammaksi muutu ;) 

Eilen käytiin tyttöjen kesken katsomassa varmasti koskettavin elokuva mitä olen ikinä nähnyt. Anni varasi liput jo hyvissä ajoin mulle ja Rialle myös ja perjantai ilta sujui itkuisissa merkeissä.

"Tähtiin kirjoitettu virhe" oli ihana ja hyvin etenevä tarina. Vaikka olenkin romantikko en yleensä jaksa katsoa lässytys leffoja montaa kertaa uudestaan. Tämä elokuva on kuitenkin ihan omaa luokkaansa ja ensimmäinen kyynel kun tipahti ei itku loppunut ennen elokuvan loppua.

Innostuin elokuvasta ja aioinkin seuraavaksi lukea kyseisen kirjan, sekä muita John Greenin tuotoksia. Aion lukea ne englanniksi niinkuin nykyään suurimman osan kirjoistani, koska uskon, että tarina pääsee oikeuksiinsa juuri alkuperäiskielellään.

Harvoin suosittelen mitään elokuvia, mutta suosittelen jokaista elokuvasta kiinnostunutta varaamaan mukaan nenäliinoja, sillä loppuakohden tarina vain herkisti enemmän ja enemmän. Yksi erittäin rakas biisikin elokuvassa kuului (Kodaline- All I want ) ja vaikkei kohtaus ollut surullinen itkin jo pelkistä tunteista kyseistä biisiä kohtaan :D Jollain tavalla nautin ehkä itseni itkettämisestä, koska haluaisin mennä katsomaan tämän uudestaan!

Pari ihanaa sitaattia elokuvasta ♥

“As he read, I fell in love the way you fall asleep: slowly, and then all at once.”

“Some infinities are bigger than other infinities.”


"Oh, I wouldn’t mind, Hazel Grace. It would be a privilege to have my heart broken by you.”


“You don't get to choose if you get hurt in this world...but you do have some say in who hurts you. I like my choices.”

“Maybe 'okay' will be our 'always”

♥♥                                                                                                                                                         ♥♥

Meinasin vielä loppuun laittaa itkupillikuvan, mutta päätin, että se on liikaa ;) Huomenna (siis tänään) koittaa taas työt, mutta sitä ennen tehdään vielä pari kivaa juttua :) Keskiviikkona on viisauden hampaan poisto ja jännitän jo nyt ihan täysillä! 

Nyt äkkiä nukkumaan, että uudet kivat jutut tulisi nopeammin. Heippa! 

 Ps. Ainiin muutin vähän ulkoasu juttuja. Mun ajatukset on aina vähän avaruudesta ja lillun muutenkin jossain toisilla planeetoilla, joten mun mielestä uus banneri on hyvä ;) (Tausta on tyhjä, mutta mietiskelen vielä mitä tekisin sille!) 

Things that make me happy now

Hetki on taas kulunut siitä kun viimeksi fiilistelin teille asioita jotka tekevät minut tällä hetkellä pikkuisen onnellisemmaksi:)

Pastellin sävyt niin vaatteissa kun meikissäkin ovat tulleet osaksi päivittäistä olemistani ja välillä myös vähän liiankin vahvasti. On kuitenkin ihanaa, että pienet asiat kuten tässä tapauksessa värit, voivat tehdä niin suuren muutoksen mielialaan.

Myös aurinko on antanut huomattavasti energiaa, vaikka kuumuus nukkuessa ja tietysti myös töissä ovat pahinta ikinä! Kuitenkin kesästä tulee nauttia nyt, vaikka sitten työpaikalla ahertaen. Positiivista on kuitenkin se, että lämmöstä saa nauttia ainakin työmatkat ;)

Sain kauan odottamiani Pollyn suklaaherkkuja tuliaisiksi Tallinnan laivalta. Olen himoinnut näitä nameja jo pidemmän aikaa, mutta se onnen määrän kun sain taas herkutella oli mahtava! Olen yrittänyt säästää nameja, mutta viimeistään keskiviikkoon mennessä olen saanut varmasti koko pussin rohmuttua.

Nami, nami, onneksi näitä ei ihan joka päivä saakkaan :)

Olen myös ehtinyt viettämään pari mukavaa hetkeä Rian kanssa ja aika ihanan ihmisen kanssa on aina tärkeää ♥

Olen taas pitkästä aikaa lukenut ihania kortteja vuosien varrelta ja kaivellut muitakin muistoja, laatikoiden kätköistä.

Sitä huomaa miten ihania ihmisiä elämässä on saanut kohdata ja miten paljon tukea ovat lähimmäiset antaneet koko elämäni ajan. Joitakin asioita osaa arvostaa vasta jälkikäteen, mutta erittäin kiitollinen olen jokaisesta kauniista muistamisesta :)

On ihanaa miten voin elää taas kerran nämä ihanat pienet hetket, jotka kuitenkin ovat erittäin tärkeitä. Vaikka koenkin haikeita tunteita aina välillä olen silti tyytyväinen nykyhetkeen ja siihen miten asiat ovat.

Lueskelin myös vanhaa päiväkirjaani, jonka avasin ihan sattumalta parin vuoden tauon jälkeen. Olin sekä järkyttynyt, että ylpeä siitä miten olen kirjoittanut ajatuksiani ja kokemuksiani vuodelta 2010- ja 11. Toisaalta koen olevani se sama Jenni kuin silloin, mutta toisaalta olen kuitenkin aivan eri ihminen.

Jotkut jutut kuulostavat niin fiksuilta etten voi uskoa kirjoittaneeni niitä itse! :D Kuitenkin aion vielä jatkossa kirjoittaa tänne blogin puolelle parista aiheesta, jotka päiväkirjan pohjalta herättivät samantien suurta inspiraatiota!

Nyt kuitenkin aion valmistautua uuteen yövuoroon. Ihania kesäpäiviä murut ♥