Mee mökille äläkä jää kaupunkiin

Heippa taas kaikille! 

Viimeisen päivityksen jälkeen on ehditty viettää meripäivät, ahkeroida mökillä sekä tietysti kärsiä töissä lähes lämpöhalvauksen partaalla. (Tottakai kesä on mahtava kaikille niille, ketkä saa kärtsätä ihoa auringossa ja pulikoida kun siltä tuntuu :) 

Noh kuumuudesta on turha valittaa, mielummin kaunis, lämmin kesä kun se kylmä ja harmaa loputtomalta tuntunut kevät.. (Kevyesti kyllä aivot pehmentyneet, joten jos teksti on täyttä liibalaabaa niin syytän kuumuutta ;) 

Meripäivistä kirjoittelen varmasti jossakin vaiheessa, mutta loppupeleissä vietin eniten niistäkin päivistä aikaani töissä eikä kuvamateriaalia tullut erityisen paljon otettua. 

Haluan kuitenkin palata vielä viimeviikon alkuun ja niihin pariin päivään, jotka vietin kaukana Kotkan helteestä. 

Viime maanantaina reissasin siis Helsingin läpi kohti Lohjaa ja meidän ihanaa mökkiä Lohjanjärven rannalla♥

Kauhistelin matkaa etukäteen, koska julkisen liikenteen käytön takia kului matkaan tasan neljä tuntia eikä paikallaan istuminen ole ihan niitä mun vahvimpia puolia.

Onneksi Helsingin kohdalla pääsin hetkeksi aikaa jaloittelemaan ja kiireessä kerkesin myös shoppailla pari kivaa juttua. Olen nopean shoppailun mestari!

Ainoa epätoivo ehti iskeä matkan loppupuolella kun erehdyin junassa istumaan väärälle paikalle ja sain seurakseni oman mummini ikäisen naishenkilön. Juttua riitti ja sain kuulla erittäin mielenkiintoisen elämäntarinan. Valitettavasti kyseinen rouva ei ottanut kuuleviin korviinsa pyyntöäni päästä vessaan ja kolmannen kerran jälkeen päätin kohteliaasti luovuttaa ja kuunnella elämäntarinan loppuun. (sekä hänen siskonsa ja lastensa elämän kulun siinä sivussa..) 

Vielä viimeinen automatka asemalta mökille oli kevyttä tuskaa, mutta mökille päästyäni katosi päästä viimeinenkin stressin aihe. Sattui vielä olemaan mun nimipäivät ja perhe oli ostanut mulle Voguen sekä sain pitkän artikkelin Ellie Gouldingista, joka sattuu olemaan aivan ihana! (Hyvistä nimipäivä lahjoista ehdoton kiitos siskolleni ♥) 

Ensimmäine ilta meni siis ihan vain näissä tunnelmissa ♥ 

Viimekesänä en päässyt mökille kertaakaan mikä tuntui erittäin pahala sillä niinkuin tälläkin kertaa huomasin ei missään muualla saa samanlaista sielunrauhaa ja hyvää fiilistä kun järven rannalla elämisestä. 

Kauniiden auringonlaskujen katsominen, järviveden pehmentämät hiukset kesän tuoksulla, luonnon äänet sekä se uskomaton vapaus ja irtautuminen kaikesta muusta. Mä olen sydämeltäni täysi mökki-ihminen.

Muistan miten nuorempana saatiin viettää joka kesä mökillä kaksi viikkoa. Edes teininä en vihannut mökkiä sillä meillä oli aina vieraita. Helpottavaa oli myös päästellä välillä höyryjä ja naama punaisena huutamisen jälkeen lähdin omalle mökötyskivelleni josta palasin kotiin rauhoituttuani. (Joskus pistin elämän risaiseksi ja mökötin saunan katolla.) 

Ensimmäinen aamu mökillä alkoi ja paiskittiin kylllä molemmat päivät hullun lailla töitä. Oli lautojen kantoa, purujen levitystä (sen jälkeen kun ne purut oli ensin lastattu traileriin.) Kitkemistä, siivoulua sun muuta riehumista aamusta iltaan asti.

Kaiken maailman raahaamisen jälkeen vaadin päästä repimään vesikasveja, mutta sekin osoittautui oksettavaksi hommaksi kun vähän väliä sai tappaa sääriä pitkin kipitteleviä hämähäkkejä sekä muita ällötyksiä. (Siskoni ei edes suostunut repimään limaisia kasveja, mutta auttoi laiturilta käsin.) 

Vesikasvien repimisen seurauksena matalikko täyttyi isoista ja pienistä kaloista, jotka pelkäämättä uiskentelivat kohti jalkoja.

Yritin saada todisteita näykkivistä pikkusinteistä, mutta en tietenkään saanut ikuistettua niitä puhelimen kameralle :(

Saatiin me siskon kanssa vähän pötkötelläkkin ja laiturilla löhöäminen oli kieltämättä ihan mahtavaa.

Musiikkia... ♥

Alapihan uusi laatoitus. Tulevaisuudessa mökillä tulee olemaan toinenkin grilli paikka :)

Ei mulla oikeastaan ole enää mitään kirjoitettavaa. Haluaisin vain takaisin mökille näihin rakkaisiin ja kauniisiin maisemiin.

Suomen kesä on kauneinta kun sen saa viettää mökillä. Ilta- tai aamuauringon näkeminen tuo lapsuuden muistot mieleen ja hetken aikaa sitä voi taas kuvitella olevansa se huoleton, villi ja vapaa muksu kenen ei tarvinnut välittää kesällä muusta kun suklaaövereistä, vaahtokarkkien grillauksesta sekä kaikesta kesäruoan mutustelusta.

Myös uimisen aiheuttama kevyt tunne, sekä sen tekemä virkeys on ehkä kuitenkin se paras juttu. Pienenä oli hulvattoman hauskaa näyttää naapureille joka päivä oliko käsien tilalle kasvanut yön aikana räpylät "liiasta" uimisesta. (Ei ne jostain syystä koskaan kasvaneet, vaikka olin lähes varma, että sormien välissä oleva iho kasvoi aina kesäisin ;) 

Kolmen viikon päästä mulla on koko viikonloppu vapaa (ainakin näillä näkymin) ja suunnittelen vielä mahdollista reissua mökille ennen kesän loppumista. On vaan niin hirveä hinku landelle ettei tää "kaupungissa" eläminen tunnu taas yhtään miltään.

Vielä edessä kolme päivää töitä ennen yhtä pientä vapaata.Onneksi  perjantaina päästäänkin nauttimaan mökkielämästä vähän muualla..

Rakkaan aringonlaskun fiilistelyn jälkeen toivotan kaikille hyvää yötä ♥