Huomenta kaikille! Mun oli tarkoitus tehdä tänä aamuna rauhassa pitkä postaus yhdestä omasta mielestäni tosi kivasta aiheesta, mutta kuinkas kävikään avasin spotifyn ja kuuntelin kaksi tuntia musiikkia ja jumitin sängyssä miettien maailman menoa. Oikeasti aika tehokkaasti käytetty kaksi tuntinen. Ehdin suunnitella elämäni miljonäärinä, sekä miettiä ainakin kolme mahdollista tulevaisuutta itselleni. Loppupeleissä yhdestäkään ajatuksesta ei ollut mitään hyötyä, mutta niin siinä vain kävi, että kaksi tuntia kului aivan liian nopeasti ja nyt tuli taas kiire kirjoittaa.
Yleisesti vihaan iltavuoroja, koska olen enemmän poikki rauhallisen iltavuoron kun kiireisen aamuvuoron jäljiltä. (Voi iltavuorokin olla kiireinen, mutta silloin vasta kuollut olenkin.)
Iltavuoron ongelma on se, että ehdin tehdä niin paljon asioita ennen töihin menoa, että on jo ihan valmis aamupäivän riehumisen jälkeen lähtemään takaisin kotiin ottamaan aurinkoa, syömään, loikoilemaan tai hengailemaan kavereiden kanssa.
Vielä kamalampaa on se, että työpäivä loppuu yhdeksän - kymmenen välissä ja parin tunnin päästä pitäisi olla jo nukkumassa. Vaikka olenkin superväsynyt iltavuoron jälkeen ei ole mitään toivoa, että nukahtaisin ennen puoli kahta.
Niin ja näin pointti tuli kuitenkin selväksi. Tänä aamuna kuitenkin nautin siitä, että sain jäädä nukkumaan. Oli aivan ihanaa syödä aamupalaksi suklaata ja jumittaa koko aamu tekemättä yhtään mitään.
Ostin taas Aussien tuotesarjan ja fiilistelin äsken ihania tuoksuja ja pehmeitä hiuksia. Tänään on hyvä päivä ♥
Pari päivää sitten sain ihanalta työkaverilta ja ystävältäni Marjolta palan herkullista kakkua! Facebookissa ehdin kuolata kakun perään ja super ihana Marjo toi sitten töihin mulle ihan oman palan. Kakun nimeksi tuli tietysti Unicorn- kakku ♥ (On kai tällä joku omakin nimensä, mutta nyt se on Unicorn. Olen vissiin kertonut mun tavasta nimetä kaikki asiat ja esineet?)
Herkuttelun lisäksi olen aloittanut ihanat kesälukemiseni vihdoinkin ihan kunnolla! Tavoitteenani onkin lukea mahdollisimman monta John Greenin kirjaa kesän aikana. "The fault in our stars" on siis kirjaversio siitä edellisen postauksen hehkuttamasta elokuvastani ja kirjan luinkin jo pikavauhtia parissa illassa. Yritän lukea Paper towns:in maltillisemmin, vaikka kirjahyllyssä odottaa pari muutakin Johnin teosta valmiina..
Mun tarkoitushan oli perehtyä kesälläkin koulukirjoihin, mutta en mä mitenkään enää pysty. Jos saisin itse päättää jatkaisin koulua vasta vuoden päästä, mutta sitten en näkisi kaikkia ihania tyyppejä koulusta enkä todennäköisesti jaksaisi enää opiskellakkaan.
On vaan niin kiva leijua omissa pilvissä ja unelmissa ja tehdä töitä ja säästää rahaa ja matkustella ja ja ja..... Lista on loputon, mutta opiskelu ei kuulu siihen.
Eilen illalla meillä kävi myös kylässä tämä ihana nyytti ♥ En kestä kun ympärillä on pieniä vauvoja ihan kokoajan! Pienet ihmiset voivat olla niin suloisia ♥ Herra B oli erittäin hymyileväinen, kirkas ja kaunis silmäinen naurava pötkö, joka sai meidätkin nauramaan vähän väliä omalla iloisuudellaan.
Vauvan elämä saattaa kyllä olla välillä vähän pelottavaa. Isoja ihmisiä ympärillä tuijottamassa, virnuilemassa ja tunkemassa naamaansa ihan lähelle kokoajan ;'D
Eilinen ilta senkuin parani kun vieraat lähtivät ja me suunnattiin kauppaan. Ostin jääkaapin täyteen ruokaa, mutta ihana Timppa näki taas miten tuijottelin erilaisia kukkia ja niimpä se osti mulle pitkästä aikaa kukkia ♥ Nyt meillä on taas kotona valtavia, vaaleanpunaisia ruusuja, jotka hymyilyttivät mua heti aamusta.
Kyllä kesällä pitää kotona olla kukkia!
Tietysti kukkie kanssa pitää aina poseerata. Mulla on kyllä selvästi joku ihme juttu liittyen kukkiin. Niiden kanssa pitää aina ottaa kuvia.
Taas yksi asia lisää! Sain vihdoinkin uuden puhelimen ja monista iphone uhkailuista huolimatta Samsungin kolmonen päätyi nyt mulle. Sain puhelimen havalla Timpan kaverin kautta ja vielä omien kuorien kanssa siitä tuli todella mun näköinen. Noiden megakuorien takia en vaan saa millään puhelinta mahtumaan nahkakoteloon, mutta ebayn ihmeellisestä maailmasta löytyi jo monet aika upeat kuoret... ♥
Tietysti innostuin teineilemään ja poseeraamaan puhelimen kanssa. Alhaalla siis yhteiskuvissa minä ja puhelin :D Ilmeisiin hain inspiraatiota omasta teini-iästäni. Nämä kolme olivat aika perusilmeitä mulla kun juttelin äidin tai joskus iskänkin kanssa.
Olin tietysti täydellinen teini-ikäinen, mutta joskus taisi unohtua huoneensiivuous tai tiskikoneen tyhjennys. Olin myös äärimmäisen lahjakas kadottamaan kotiavaimeni. Ilmeisesti siitä on jäänyt joku trauma, koska nykyään tarkastan avaimien sijainnin kymmenen kertaa ennen kuin uskallan lähteä ovesta ulos.
Siinäpä taas höpinääm höpinän perään. Mun täytyy äkkiä lähteä kohti työpaikkaa! Kivaa viikonloppua ihanat! Mä vietän sen töissä, mutta hyvällä fiiliksellä ;)
Lopuksi vielä onnellinen työilme. Näin hauskaa mulla taas on! Heippa! ♥♥
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti