I spend a lot of time upside down

Launtaina käytiin äitin luona kahvittelemassa pikkusiskoni 18-vuotis syntymäpäivien kunniaksi, jotka lähestyvät kovaa vauhtia. 

Ihan kauheeta aatella, että se pikkuriiviö pääsee kohta Kotkan yöhön viilettämään. (Ylisuojeleva isosisko mielikuvitus valloillaan täällä hermoilee.) 

Äitin luona oli taas niin kaunista ja koti oli täynnä erilaisia kauniita kukkia ruusuista, tulppaaneihin. Kevättä ilmassa!

Tietysti herkkujakin oli tarjolla. (Synttäreiden koko pointtihan on syödä herkkuja! ;)

Mun ilme on aina tää sama kun nään herkkuja. Harmi ettei ollut jätti kermakakkua tarjolla, mut onneksi on tullut syötyä yliannostus kermaa laskiaispullien kanssa.

Timppa kyllästyi kuvattavana olemiseen. Mulla on sellainen tapa, että aina kun mennään äitille täytyy mun siskon ottaa meistä ainakin pari kuvaa ja aina ton saman pöydän ääressä :D Voisin tehdä tästä joskus kuvakollaasin!

Käydään kuitenkin aika harvoin yhdessä mun perheen luona, joten ei Timppa kauheasti ole joutunut kärsimään äidin luona kuvattavana olemisesta. :)

Mä en vaan osaa ottaa peilin kautta hyviä kuvia :D Meiän ilmeet on ihan mahtavat kun toinen yrittää samaan aikaan keskittyä poseeraamaan ja opastamaan mua peilikuvauksessa. Ei mun juttu :D

Heti näyttää paremmalta kun sisko ottaa kuvia :)

Itse synttärisankarikin suostui kuviin ja Laura tosiaan hallitsee tän peilinkautta kuvailun. 

Näin myös mummia ja pappaa mikä on aina yhtä kivaa. Katsottiin vähän vanhoja valokuvia ja vähän vaikeaa uskoa, että kuvassa minä ja mummi. Mummi ei ole vanhentunut kuvasta päivääkään, mutta mun kohdalla ei voi sanoa samaa :D

Tuleekohan jonain päivänä mun lapsista  yhtä pulleita, tummatukkaisia ja sinisilmäisiä?

Olen myös lyhyen ajan sisään saanut molemmilta mummeilta suklaata ja täytyy sanoa, että kyllä mummit tietää mistä lapsenlapsi tykkää! Suklaata parempaa herkkua ei ole <3

Jääkiekko on pyörinyt tietysti suurena osana elämää ja vielä lauantaina sai viimeisen kerran virittäytyä kunnolla kisatunnelmaan ja kannustaa Suomea voittoon.

Oli kyllä pelin jälkeen niin tunteet pinnassa, että huh huh. Katsottiin vielä sunnuntai-iltana tietysti Kanada-Ruotsi ottelu ja ennen nukkumaan menoa vielä Selänne-elokuva. Kylmiä väreitä ja liikutuksen hetkiä siitäkin sai kokea.

Jääkiekko on yksi upeimmista urheilulajeista ja olen ylpeä Suomen joukkueesta. Tietysti vanhempien pelaajien hyvästit surettavat, mutta sitäkin suuremmalla innolla odotan mitä nuoret tulevaisuuden pelaajat saavat aikaan.

Jotenkin musta tuntuu, että tehtyäni lupauksen yrittää käsitellä vain yhtä aihetta per postaus, on syntynyt vain entistä sekavampia ja heikompia postauksia. Toisaalta jos jokin asia jää vaivaamaan, mikään ei estä mua palaamasta aiheeseen :)

HUOMIO: Viimeisenä toivoisin teidän lukijoiden kirjoittavan kommenttiboksiin teitä askarruttavia asioita. Onko jotain mitä haluatte tietää, kysymyksiä, postaustoiveita tai ihan mitä vain mitä mieleen juolahtaa :) Rohkeasti vain!

Loppuviikosta on odotettavissa vähän erilaisia juttuja, joten uudet kysymykset olisi kivoja, vaikka tottakai vanhatkin käyn läpi :)

Hyvää viikkoa murut! :)