Tää Juhannus tulee olemaan siinä mielessä tärkeä, että mun yhdeksän kuukauden seikkailun jälkeen nään kaikki ihanat ihmiset yhden viikonlopun aikana ja suurimman osan samaan aikaan. Virallisesti vasta tänä viikonloppuna nään kaikki ja hyväksyn sen, että olen oikeasti kotona. (Tiedän, tiedän käyn vähän hitaalla ;)
Arki on oikeasti alkanut rullaamaan suht helposti, mutta ikävä ei ole kadonnut mihinkään ja töissä on ehtinyt olla jo rankkoja päiviä. On ollut kivoja paikkoja, mutta ensviikolla loppuu kiertely ja pääsen asettumaan taas "omaan taloon" ja "omalle osastolle."
Ihmisenä olen muuttunut, mutta musta tuntuu ettei kukaan muu huomaa sitä. Olen ulospäin ihan sama sekopäinen, ärsyttävä, höpöttelijä, mutta mä en oikeasti enää ole stressannut niinkuin ennen. Olen antanut itselleni aikaa ja omaa tilaa ja näin ollen saanut asiat järjestykseen. Ikävä on ainoa möykky mahassa, muta onneksi mulla on ihmisiä ketkä saa mut unohtamaan sen ikävän <3
Oon joka päivä jotain kautta yhteydessä Irlantiin, joten en ole ihan tippunut kärryiltä mitä siellä tapahtuu ;)
Lentolippu lähtee kuitenkin heti varaukseen kun saan palkan!!
Valitettavasti päivästä ei tullut niin ihana kun miltä aamulla vaikutti, mutta loppuviikoks vissiin ihan hyvää säätä luvassa. Eikä sillä säällä ees oo niin väliä, kun on vaan hyvä fiilis :)
Niin ja pääsykokeet ohi ja nyt odotellaan..
Ihanaa Juhannusta murut!! <3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti