Muru on puolivuotias kääpiöluppa tyttö, joka on kasvanut hirveetä vauhtia. Muru on tehnyt minusta ihan yhtä ärsyttävän kun kenestä tahansa eläimenomistajasta. Sosiaalinen media on täyttynyt lupaavaa vauhtia tästä karvapallerosta ja kahvipöytäkeskusteluissa kerron tarinoita mitä Muru on tehnyt milloinkin. (Ketä kiinnostaa?!!)
Onneksi lähipiirissä on muita samanlaisia ihmisiä, joten ne ketä Murun "seikkailut" eivät kiinnosta saavat olla rauhassa. (Ainakin melkein.)
Joka aamu lähtiessäni kouluun/töihin/minne lie jää pikkuinen katselemaan kaltereiden taakse miten mamma taas lähtee. Muru osaa myös erottaa sen olenko oikeasti lähdössä vai siivoilenko esimerkiksi kenkiäni. Ilmeisesti teen kaiken niin samalla tavalla joka päivä, että pupukin ymmärtää mikä on homman nimi?
"Hei mami, älä mee!"
(Kuvassa häkin vanha sistustus ja purut käytössä. Nykyään Murulla on tyylikäs matto ja kokonaisuus on siistimpi.)
Joulukortti kuvaukset eivät sujuneet ihan niin helposti kun olin kuvitellut, mutta tänään postilaatikosta tuli aikas kivat kortit. Huomenna alkaa sitten "suuri" urakka ja Muru- kortteja lähtee ympäri suomea ;)
Muru ei ilmeisesti ole mikään joulueläin. Yläpuolella niin tyypillinen murkku ikäisen kanin ilme ;D Muuten ollaan päästy vähällä tuhoissa. Vapaana ollessaan Murua ei kiinnosta syödä huonekaluja, seiniä tai muitakaan pintoja. Tyyppi joko jumittaa pöydän/lipaston tai sängyn alla tai juoksentelee ympäri kotia kun mikäkin sekopää.
En tiedä mikä sitä vaivaa, mutta tavaroiden pureskelu ei kiinnosta.
Yllätyksenä on ollut se miten Murun kasvaessa on työmäärä kanin hoidossa kasvanut. Ensinnäkin karvaa tuosta pikkuisesta lähtee ihan älyttömästi ja harjaamista tulee tehdä vähintään kerran viikossa (silti aina syliin ottaessa vaatteisiin jää tuppoja karvaa.Tosin tyyppi vaihtoi juuri talvikarvaan eli tässä syy.)
Häkin siivoaminen on nykyään joka päivän duuni. Vessalaatikko täytyy 24 tunnissa niin täyteen ettei pupu enää suostu tekemään tarpeitaan sinne. Muru myös häiriintyy likaisesta häkistään ja alkaa itse siivoamaan. Tämä tarkoittaa siis sitä, että jos papanoita on muualla kuin niille tarkoitetussa vessassa alkaa näitä "suklaamuroja" lentelemään keittiön lattialle kovaan tahtiin.
Myös kaikki purut ovat Murun inhokkeja ja nykyään häkin pohjalla onkin matto, sillä purut lensivät vauhdilla pois häkistä jos niitä oli liian paljon. (Paljon tarkoittaa tässä tilanteessa yhtään.)
Murun kanssa on kokoajan opeteltavaa. Esimerkiksi uusi juomapullo on ostettava sillä tämä pienin koko tyhjenee hetkessä. Tietty olen joka päivä kotona sen täyttämässä, mutta olisi hirveää jos olisinkin yön poissa Timpan kanssa ja raukka jäisikin ilman vettä!
Muru tekee kokoajan uusia aluevaltauksia kotona ja uusi lempipaikka onkin sohvalla ♥
Sohvalle päästyään olisi tyyppi halunnut vieläkin korkeammalle. Kauhea pettymys kun tila loppuu kesken ;)
Muru saa olla vapaana joka päivä mahdollisuuksien mukaan. Ensimmäiset pari kk tyyppi sai olla vähintään 6 tuntia koko talossa, mutta tällä hetkellä mun järkyttävän arjen ja kiireen takia saa luppa hyppiä noin 2 tuntia häkin ulkopuolella. Haittaa ei tästä ole ainakaan mun havaintojen mukaan tullut, mutta enemmän mietin Murun selviämistä yksin. Murulla on hirveän kipakka ja vahva luonne, mutta silti haluaisin hänelle ystävän. Toisaalta on erittäin suuri mahdollisuus ettei uusi kani sopeutuisikaan Murun kanssa yhteen ja sitten meillä olisi kaksi yksinäistä kania.
Muru ei ilmeisesti edes tiedä olevansa pupu vaan yrittää välillä kävellä kuin koira tai kissa (katso yllä oleva kuva.) En tiedä mikä meidän pupua vaivaa, mutta ei toi ihan normaalilta näytä! :D
Omistajuudessa on selvää, että Muru on mun. Olemme toki yhdessä perhe, mutta kaikki Muruun liittyvät asiat ovat pääasiassa mun vastuulla :)
Lopuksi vielä paluu 4 kuukautta taaksepäin. Muru 8 viikkoisena ja Muru puoli vuotiaana. Niin se rakas höpsykkä vaan kasvaa. ♥ Kasvua ei ainakaan pituudelta pitäisi tulla enää kun mahdollisesti millejä, mutta pyöristyminen jatkuu sinne reilusti yli vuoden ikäiseen. Tällä hetkellä neiti on kuitenkin aika sutjakkaassa teini-ikäisen muodossa.
Tämän enempää ei juttua tällä kertaa. Voisin tietty kertoa kaiken maailman tarinoita, mutta pidetään nyt vähän rajaa tässäkin asiassa ;) Luukku numero kahdeksan on siis meidän pikkuinen vauva Muru! ♥
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti