Kesä ja Juhannus

Ihana, ihana Juhannus on täällä. Muistan miten nuorempana keräsin seitsemän kukkasta tyynyn alle, jotta näkisin tulevan aviomiheni unessa. Näin unta ihmisestä kenestä ei todellakaan voi tulla aviomiestäni, joten vähän naureskelin seuraavana päivänä ja totesin, että se oikea tulee kun tulee :)

Tää Juhannus tulee olemaan siinä mielessä tärkeä, että mun yhdeksän kuukauden seikkailun jälkeen nään kaikki ihanat ihmiset yhden viikonlopun aikana ja suurimman osan samaan aikaan. Virallisesti vasta tänä viikonloppuna nään kaikki ja hyväksyn sen, että olen oikeasti kotona. (Tiedän, tiedän käyn vähän hitaalla ;)

Mulla on viimeisen vuoden aikan vaihtunut hiusten väri ja pituus enemmän kun tarpeeksi. Irlannissa naapurin mummon mukaan mulla ehti olla 11 erilaista tyyliä yhdeksässä kuukaudessa. Järkyttyneenä selailin vähän kansioita ja aika oikeissa lukemissa mummo varmasti olikin.. Tällä hetkellä vuorossa siis tyyli numero kolmetoista. Tsiisus, vois alkaa rajoittamaan. Mihin mun "ikuisesti punapää" päätös jäi..

Arki on oikeasti alkanut rullaamaan suht helposti, mutta ikävä ei ole kadonnut mihinkään ja töissä on ehtinyt olla jo rankkoja päiviä. On ollut kivoja paikkoja, mutta ensviikolla loppuu kiertely ja pääsen asettumaan taas "omaan taloon" ja "omalle osastolle."

Ihmisenä olen muuttunut, mutta musta tuntuu ettei kukaan muu huomaa sitä. Olen ulospäin ihan sama sekopäinen, ärsyttävä, höpöttelijä, mutta mä en oikeasti enää ole stressannut niinkuin ennen. Olen antanut itselleni aikaa ja omaa tilaa ja näin ollen saanut asiat järjestykseen. Ikävä on ainoa möykky mahassa, muta onneksi mulla on ihmisiä ketkä saa mut unohtamaan sen ikävän <3

Oon joka päivä jotain kautta yhteydessä Irlantiin, joten en ole ihan tippunut kärryiltä mitä siellä tapahtuu ;)

Lentolippu lähtee kuitenkin heti varaukseen kun saan palkan!!

Rakastan mun tukkaa ihan älyttömästi ja olen sitä mieltä, että mun ois pitäny syntyä yksisarviseksi tai my little ponyksi! Siis ihan mun juttu <3  En nyt tiiä, voiko pinkistä tukasta sanoa, että se sopii mulle ulkonäkönsä puolesta, mutta pinkki kyllä on ihan mun väri!! :)

Valitettavasti päivästä ei tullut niin ihana kun miltä aamulla vaikutti, mutta loppuviikoks vissiin ihan hyvää säätä luvassa. Eikä sillä säällä ees oo niin väliä, kun on vaan hyvä fiilis :)
Niin ja pääsykokeet ohi ja nyt odotellaan..

Ihanaa Juhannusta murut!! <3

Missä mä olen?

Täällä mä olen taas. Vieläkin hieman hämmentyneenä, ajoittain herkkänä, mutta toisinaan hyvin onnellisena.

Kotiin paluu ei vieläkään tunnu ihan todelta, vaikka jo yli viikonpäivät olen Suomessa ehtinyt olla. 

Matkalaukut on suurinpiirtein purettu, mutta viimeiset läksiäislahjat ja rakkaimmat Irlanti tavarat odottavat vielä laukussa omaa paikkaansa. Vielä ei ole niiden aika..

Relax in the countryside <3

On ehtinyt tapahtua paljon ja päivät menevät nopeasti. 

Poikaystävän kainalossa oleminen ja ystävien näkeminen on parasta mitä voi olla, mutta silti yksin ollessa on helppo palata muistelemaan Irlantia ja arkisin kun ei ole poikaystävää lähellä on aika karua istua yksin kotona ja itkeä pillittää. (Hahahah oon niin dramaattinen taas!) 

Onneksi mulla on niin ihania ystäviä ja tää kotiin paluu alkaa tuntua pikkasen enemmän todelta kun vietin koko eilisen päivän ystävän luona ja eksyin takaisin kotiin vasta tänä aamuna.  Odotan vielä kovasti monen ystävän näkemistä ja oikeasti mulla on todella kovat odotukset kesän suhteen :)

Ensimmäisinä päivinä en edes kertonut kenellekkään, että olen jo takaisin Suomessa vaan pidin matalaa profiilia. Nyt kuitenkin alkaa tää yksinäisyys ja piilottelu riittää ja tuntuu, että voin mä sanoa käyttäytyväni kuin normaali ihminen ;) 

My perfect face ;)

Arki alkaa pikkuhiljaa jo rullaamaan. Töitä on tiedossa, pääsykokeita on tehty ja asiat alkaa näyttämään kaikin puolin mahtavilta. 

I'm best femail driver ever!! ;)

Ylemmät kuvat maanantailta kun siskon kanssa vietetiin aikaa ennen mun muita menoja ja siskon leiriä. Oon mahtava kuski muuten, harmi ettei kuvassa näy mun maailman tyylikkäin mansikkapipo, joka toimii mun ajohattuna. Mun ajotaidot jakaa varmasti mielipiteitä, mutta itse oon tyytyväinen ;)

 Eilisen vietin siis melkein koko päivän mun hyvän ystävän luona ja sille iski kunnon innostus ja se halus leikkii mun hiuksilla ja tällätä naamaa. Ihania vanhoja aikoja muisteltiin ja kauhistelin miten ensviikolla pitäis uskaltaa katsoa American horror story yksin!! Oikeesti nautin kauhuleffoista ja on kiva katsoa niitä, mut kaiken pelottavan katselun jälkeinen olo on niin hirvee.. Pitää varmaan ensviikolla kattoo jakso taas ystävän luona!

Yleisesti olen siis onnellinen. Irlannista on hirveän vaikeaa päästää irti, mutta elämä menee eteenpäin ja toivottavasti Irlanti löytyy myös mun tulevaisuudesta <3 

Muutin eilen myös blogin ulkoasua ja mitä kauemmin katson sitä enenmmän tykkään. Siitäkin kiitos mun ystävälläni <3 Mulla on sellanen tyyli, että luotan hirveästi asioita ystävien käsiin. (Se varmaan tuli jo selväksi noista meikkaus ja hiusjutuista ;) Halusin siis, että joku muu tekee mulle uuden ulkoasun ja vaihtoehtoina olivat siskoni ja tämä kyseinen ystävä ja edelleenkin erittäin tyytyväinen olen, kiitos <3 

Aika lähteä taas ihmisten pariin. Mulla onkin pari hassua päivää jo töitä ja ensviikon jälkeen alkaa se varsinainen arki eli työt tutussa paikassa. Mulla ei ole nyt stressiä mikä on ihme! Mä olen saanut Irlannissa jonkun "elä ilman stressiä"- viban ja tällä hetkellä tunnen itseni niin tasapainoiseksi ja rauhalliseksi. 

Kirjoittelen taas kun arki alkaa tuntuö enemmän arjelta ja viimeisetkin "Ei tää oo totta" fiilikset katoaa. Kuka tietää ehkä ensviikolla täällä taas kirjoittelee hermoheikko, ahdistunut sekopää ;)

Vietetään ihania päiviä murut <3