Tän sunnuntain vietin kuitenkin isän ja Merjan (äitipuoleni) seurassa ja nautittiin vielä viimeisestä päivästä yhdessä. Kun joulunakaan ei sitten nähdä, vaikka olenkin kotona oli tää viikonloppu meille kaikille todella tärkeä.
Aamupala vietettiin lähikuppilassa, missä en itseasiassa ole ikinä vieraillut. (Niin paljon kahviloita ettei edes vuodet riitä käymään kaikkia läpi!) Paikka oli kuitenkin ihan mun tyylinen! Pinkit suola ja pippuri purkit, musta valkoinen shakki-ruutu lattia ja ihanat herkut. (Mun taivas)
Irlanti tietysti näytti taas, että on maineensa arvoinen ja sunnuntain sää oli täysi vastakohta täydelliselle lauantaille. Pilvinen, sateinen ja tuulinen päivä oli luvassa, joten kaikki alustavat suunnitelmat merenrannalla tai vuorilla vierailusta jäivät suosiolla pois ohjelmasta,
En muuten malta odottaa, että pääsen suomeen fiilistelemään lunta! Mä niin vaan rakastan sitä. (Irlannissa on kyllä kaunista ilman luntakin.) Talvi nyt vaan yleensä on se mun lemppari, joten jouluna pulkkamäki-retki on ihan ehdoton! (Murun kanssa ollu jo suunnitelmia tehty.) Laskettelua kaipaan aina, mutta kyllä sekin johonkin väliin on järkättävä!
Me tosiaan tarvittiin päiväksi jotain tekemistä sisätiloissa. Dublinissa on älyttömän monta kehuttua museota, mutta iskä ja Merja ei niistä oikein innostuneet. Tosin aika moneen museoon pitää varata liput netin kautta etukäteen, joten helpompi oli keksiä jotain muuta. (Uskomatonta, etten ole ehtinyt käymään vieläkään Leprechaun- museossa. Pakko toteuttaa ennen joulua!)
Guinnesilla ollaan kaikki ehditty jo käydä, mutta astetta vahvempaan Irlannin historiaan en ole itsekkään vielä kerennyt perehtymään.
Mikä siis sen parempi vaihtoehto kun viski-tehdas?! Ihan varmana en olisi ikinä eksynyt yksin enkä varmastikkaan Idan kanssa kyseiseen paikkaan, mutta niin Guinnes kun Jameson kuuluvat molemmat Irlannin historiaan ja nykyisyyteen erittäin näkyvästi.
Voi voi kun menee perheen kanssa rappiolle. Tällaista siis Jenni vetelee kello kahden jälkeen sunnuntaina (hirveet saarnat pidin tytsyille kun erehtyivät yksi sunnuntai juomaan kaljat kello neljä.)
Drinkissä siis:
Jameson
Caramel Ligueur
Sweet Vermouth
Pineapple Juice
Dash of Bitters
Pistin kaiken luoton siihen, että ei se Jameson voi niin pahaa olla kun tällaset sekotukset, mut lopulta drinkistä suurin osa pääty jonnekki ihan muualle kun mun suuhun. Ei tää mun Irlantilaistuminen onnistu kun siidereissä, Bulmers <3
Tosiaan Jamesonin tehdas ei ollut niin iso ja mahtava kun Guinnes, mutta vaikuttava silti. Taas sain uutta jännää tietoa. (Pistän oman viski tehtaan pystyyn kun palaan kotiin!) Maisteltiin siis viskiä ja tollanen ihana lumiukko heilutteli hattuaan siellä tehtaalla. (Näkyy ylemmissä kuvissa.)
Tää joulukoristelu on niin ihanaa ja mulle tulee joka päivä olo kun olisin jossain sadussa. Ei sille vaan voi minkään ettei ne suomen joulukoristelut tee samanlaista fiilistä kun täällä Irlannissa. (Koti on silti aina koti) Tietysti Dublinin kadut huokuu ihan omaa "taikuuttaan."
Mä onneton jätin kameran pois matkasta, joten puhelimen laatuun pitää nyt tyytyä. Tehtaassa oli ihan kivoja juttuja, mutta tää 230 vuotta vanha myllykivi oli mun suosikki. Opas kertoi myllykiven koskettajalle tulevan 10 vuotta hyvää onnea, joten olihan sitä pakko silitellä ihan kunnolla!
Viski-kierroksen jälkeen siirryttiin vähän shoppailemaan ja nauttimaan viimeisen kerran yhdessä aidosta pubista ja irkkumusiikin ja tuoppien jälkeen suunnattiin mahtavaan Italialaiseen ravintolaa. Tarkoituksena oli itseasiassa mennä mulle ennestään tuttuun ravintolaan, mutta sattuman kautta päädytiin mullekkin tuntemattomaan paikkaan.
Kaikella tosiaan on tarkoituksensa! Niin mahtavaa lihaa en ole ikinä syönyt ja jälkiruoka vei kielen mennessään. Idan kanssa jos ehditään niin mennään varmasti! (Tiukille käy aika.)
Täydellinen päätös erittäin mahtavalle viikonlopulle! Iskä vielä osti mulle uuden matkalaukun ja nyt saan tavarani varmasti turvassa kotiin.
Ensiviikolla tosiaan taas uudet jutut ja paljon, paljon tekemistä! Nyt menen nauttimaan illan viimeisistä hetkistä komedian parissa. The big bang theoryn 1-5 tuotantokaudet sain Merjalta lahjaksi, joten kyllä nyt kelpaa. Iskä ja Merja jäi hotelliinsa tyytyväisinä ja mä pääsin ihan mahtavan taksi-miehen kyydissä kotiin. En ymmärrä mikä onni mulla aina on. Sai taas jutella kaikki jutut maan ja taivaan välillä ja matka meni nopeasti. Mulla on aina niin ihania taksikuskeja! Illalla vielä Skypetin murun kanssa. Nopeasti se aika menee kun on kivaa. Kiitos mahtavasta viikonlopusta!
Nyt mä lähden sinne komedian maailmaan, ei tunnu niin rankalta tää maanantain odottaminen. Yötä murut, mitä jos skipattais maanantai ensviikolla?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti