Swedish

Niin ne ruotsalaiset tulivat ja menivät. Oli ne ihania, mutta niitten taki mulla kyllä tuli aivan kamala ikävä omia ystäviä. (Ihankun en muka ikävöisi tarpeeksi muutenkin ;)

Torstaina tytöt Lisa ja Elin saapuivat, mutta mä mökötin kiltisti kotona enkä halunnut koko tyttöjä nähdä. Oikeesti tytöt menivät siis teatteriin ja mä nukkumaan, joten sovittiin, että perjantaina tavataan.

Perjantaina ennenkuin lapset piti hakea päiväkodista ja koulusta sovittiin menevämme kävelylle lähimaisemiin ja vaihdettaisiin kuulumisia.

Päätettiin sitten mennä vähän rantatielle köpöttelemään. (Tietysti haluttiin näyttää kaunein paikka meidän kodin lähettyviltä.) 

Mulla oli alusta asti kivaa näiden tyttöjen kanssa. Tietysti tytöillä oli alussa totutteleminen englanniksi puhumiseen. (Hyvin ne puhui!) ja kaikenlisäksi ne ei millään tahtonut lopettaa keskenään ruotsiksi puhumista, joten mun oli vaan käveltävä vieressä ja kiukuteltava itelleni kun en koulussa koskaan ruotsia kunnolla oppinut. 

Vasemmalta lähtien Lisa, Ida ja Elin. Tää kuvaaminen oli ihan mahdotonta kun jokaisella pitkät hiukset meni naamalle jokaisessa kuvassa. Oli kyllä kiva kävelyreissu!

Tässä se mun syy miksi mä niille edes suostuin puhumaan! Ah mikä ihana suklaa rakkaus. Oon kauhukseni syöny jo yhen levyn, joten nyt pitää alkaa hillitsemään ettei se taas lopu! (Se loppuu..)

Riemuidioottina oli vielä pakko ottaa kuva suu täynnä suklaata. Ei taas mitään järkeä, mutta olin vaan niin intona, että ikuistin "suklaa suussa" hetken. (Oon vaan niin innollinen.)

Sitten! Tässä siis uusi "rakas" harrastukseni! Voi kyllä! Aletaan Idan kanssa soittamaan huiluja. Se on siis "Irish Penny Whistle" Kokoa D. Tai laatua D tai nimeltään D. Oikeesti ei mitään hajua mitä se D siinä tarkoittaa, mutta D on kuulemma parempi tässä tilanteessa kun C joten siinä se nyt on! 

Idahan siis on erittäin musiikillinen ihminen ja lauluääni on puhdas. Ida soittaa sujuvasti kappaleet Titanicista tuiki tuiki tähtöseen ja mä en saa tosta irti edes yhtä puhdasta säveltä. Tästä ei todellakaan oo mulle siis uraa tulossa, mutta Irlantilaistuminen alkaa sujumaan. Jostain syystä tälle mun harrastukselle on nauranut kaikki. (Jopa Irlantilaiset!) Ihan ihme tyyppejä ;)

Ruotsalaiset hengaili siis loppupäivän keskenään ja mä tein töitä iltapäivään asti. Halusin laittaa nyt kuvan maailman ihanimmasta Puolalaisesta! Oikeesti Joannan takia mulle ei ole yhtä rääkkiä joka ikisenä päivänä odottaa kahden lapsen kanssa tunnin verran, että viimeinen pääsee koulusta. On oikeesti niin v-mäistä kun on tuulinen päivä ja tuntuu, että pää lähtee irti ja kaikenlisäks joudut kuuntelemaan kahta kiukuttelevaa lasta ja odottamaan, että kolmas kiukutteleva lapsi pääsee koulusta. Onneksi samat vastoinkäymiset mun kanssa kokee Joanna joka hoitaa kolmea saksalaissyntyistä lasta. (Niiden kiharat vaaleat hiukset mun tuleville lapsille kiitos!) Joanna on asunut Irlannissa 5 vuotta ja selvinnyt niin kamalista asioista. Oon tosi onnellinen, että tuun näin hyvin toimeen Joannan kanssa, koska nyt mulla on oikeesti muitakin hyviä ystäviä täällä kun vain Ida.(Kyllä se Idakin riittäisi, mutta ehkä tulevaisuudessa voin mennä puolaan ihan vaan Joannaa katsomaan!) 

Niin sitten kuitenkin asiasta seuraavaan. Mä vapauduin perjantai-iltana 15 yli 5 ja samantien naapuri tuli hakemaan kaikki lapset pois ja mun irkku-mami lähti mukaan. On aika harvinaista, että suoraan töiden jälkeen lankeaa täydellinen hiljaisuus, joten voi vitsi tuntu erikoiselta. 

Mulla oli monta rauhallista ihanaa tuntia. Istuin koneella, katoin salkkarit ja jotain meikkasin. Ylemmässä kuvassa mun ihana rakas uusi laukkuni Pablo! Pablo on Flamingo ja sen elämän tehtävä on pitää mun tavaroista huolta. (Pablo on ruotsalaisten keksimä nimi ja meidän perheen pienin päätti, että tää on mun tavaran säilytys Flamingo, siitä siis tää "hieno" tarina syntyi.)

Perjantai meni siis baareillessa ja ensimmäistä kertaa aloteltiin ennen baareilua. (Voi voi mikä ilta.)

Kivaa oli, vaikka Irlanti hävisikin saksalle. (Joo ei se yllätyksenä tullut, mutta hermo meni ihan totaalisesti saksalaisten naamoihin sinä iltana. Niin ja ei oo Irlanti ikinä hävinnyt näin pahasti saksalle ja ennen muinoin saksa hävisikin Irlannille ja ennen muinoin nää joukkueet oli tasavertaisempia, joten kaikki saksafanit pääkii!) 

Perjantai siis oli ja meni ja lauantaina päästiin liikkelle kello 12 jälkeen.

Lauantain tarkoituksena ei ollut mitään sen erikoisempaa. Shoppailua ja Dublinin keskustaan tutustumista. Mulle tää sopi erittäin hyvin, koska mä vaan rakastan Dublinin katuja. Lauantaina ne tosin oli kiireisiä katuja, joten joka puolella oli enemmän kun tarpeeks ihmisiä. Dublin Spire pääsi taas mun kuvailuun.

Jos mun poikaystävä käyttäisi Converseja ostaisin sille ehdottomasti jotkut näistä. Mut se ei käytä joten asiasta seuraavaan. (Haluisitko Timppa alkaa käyttää?)

Yritettiin siis etsiä Idalle kaksi tuntia Converseja kunnes se sanoi ettei osaa vielä päättää tullaan toinen päivä uudelleen. (En varmasti mene! Naiset on just tollasia, ei huoh!) Niinpä kahden tunnin turhan kenkien kiertelyn jälkeen mentiin kaakaolle ja kahville. (Kenkien kiertely on turhaa jos oma lompakko on lukossa. Ei seuraavaan kahteen viikkoon mulle kenkiä!)

Ruotsalaiset eksyi taas puhumaan ruotsia ja mä eksyin paijaamaan koiria. Oikeestaan paijasin vain tätä koiraa. Kuulin ton koiran haukkumisen ja ulinan ennen kun edes näin ja silmät täytty kyynelistä kun kuulosti niin mun omalta rakkaalta edesmenneeltä Ringolta. (Meidän rakas Collie.) Joten oli mun ihan pakko mennä paijaamaan ja juttelemaan. (Juttelin siis koiralle, nainen puhui puhelimessa.)

Välillä vähän satoi, mutta ne hetket saatiin viettää kaupoissa. Oli niin naurettavia kuuroja, mutta silti saatiin kaunis ihana päivä ja ilta!

Mun reissu huipentui kirjakauppaan ja mun sisäinen nörtti sai vallan kun päästiin sarjakuva hyllylle! Joo oli siellä Batmanit, Supermanit, Hulkit, Watchmen ja Walking Dead ensimmäisenä hyppäämässä mun koriin. Onneksi (valitettavasti) hinnat oli 30-80 euroa joten ei lähtenyt mitään mukaan. Täytyy paremmalla ajalla hukuttautua hyllyjen väliin tutkimaan mitä mä oikeasti haluan! (Kaiken!)

Ilta tuli nopeammin kun haluttiin ja pistäydyttiin syömään Italialaiseen ravintolaan mun elämän parhaat pastat! En ole koskaan aatellut olevani erityinen Italia-ruoka fani, vaikka Pizza aina on maistunut, mutta nyt tiedän, että jatkossa rakastan Italialaista ruokaa! Tarkoitus oli syödä perus Irlantilaista ruokaa ja meillä oli ruokapaikkakin Brazen head (Irlannin vanhin pubi.) Valitettavasti kaikki pöydät oli täynnä ja kiukussa lähdettiin, mutta ihan tyytyväisiä oltiin Italialaiseen.

Nii ja siinä ne mun ruotsitytsyt niin ihanina! Vasemmalta lähtien Ida, Lisa ja Elin <3
Tänä aamuna tytöt lähti aikaisin takaisin kotiin rakkaaseen ruotsiin ja mä taistelen kaikkien kuvien kanssa ja niiden siirtämisessä, koska tottakai Ida haluaa kuvat viikonlopulta. (Valitettavasti oon luvannut kuvat myös 3 edelliseltä viikonlopulta ja kun kuvia on yli pari tuhatta niin tässä sitä onkin hauskaa)
Tää sunnuntai menee kuitenkin rennolla meiningillä. Ihanat säät on taas suosinut meitä ja uusi viikko alkaa taas uusilla jännillä jutuilla.
Niin ja seuraavan viikonlopun mä seikkailenkin aidossa linnassa! Huijjj Hyvää sunnuntaita!