Eilen oli vihdoin se päivä kun päästiin katsomaan Hobitti!!
Olin kevyesti innoissani kun tajusin odotetun päivän vihdoin saapuneen. Niin oli ilmeisesti moni muukin ja esityksiä meni viikonloppuna ainakin viisi päivässä. Varasin meille torstaina liput sunnuntain näytökseen ja sainkin hyvät paikat parvelta meille varattua. Leffa olikin lähes täynnä paria yksittäistä paikkaa lukuunottamatta eikä tämä tullut mitenkään yllätyksenä!
Nyt aion hehkuttaa hieman Hobittia päästämällä sisäinen nörttini esille. Tuleva teksti saattaa sisältää lipsautuksia elokuvasta, eli jos et halua niistä tietää ole hyvä ja lopeta lukeminen ;)
No ensinnäkin Thranduil! Mä rakastan Lee Pacea se on ihana näyttelijä enkä olis ikinä uskonut, että herttaisesta piirakan tekijästä voi tulla noin kylmä ja cool haltija! Aina kun Thranduil näytettiin elokuvassa mulla tuli vaan kylmiä väreitä, se on niin upea!
Mä taidan katsoa kaikki Thranduil pätkät yotubesta. Jos voisin laittaisin tähän kohtaan sata hymiötä joilla on sydämet silmien tilalla.
Tauriel: If this is love, I don't want it. Take it away, please! Why does it hurt so much?
Thranduil: Because it was real.
Thranduil: You started this... you will forgive me if I finish it!
Onneksi olin lukenut kirjan jo vuosia sitten ja onneksi kertasin sen pari vuotta sitten ja onneksi mä olin varautunut näihin kuolemiin! Silti taisin pari kyyneltä tirauttaa, mutta onneksi vain pari.
Taistelukohtaukset olivat upeita, näyttelijäsuoritukset vielä upeampia ja kaikki oli yleisesti upeaa. Pari turhaa täytekohtaa jotka olisi voinut jättää pois. Ihmisten rooli ei sinänsä kiinnostanut mua yhtään, koska kääpiöt, haltiat ja yksi hobitti sattui olemaan niin yli siistejä!
Olen tyytyväinen, että trilogia on nyt ohi. Taru sormusten herrasta on miljoona kertaa parempi, mutta aion jokaisen näistä elokuvista katsoa vielä useaan otteeseen ja ihan tyytyväisin mielin :)
Vielä kerran Thranduil ♥ ♥ !
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti