Meidän koti ♥

Niinkuin viimeksi kirjoitellessani mainitsin on tämän päivän postauksessa vähän kuvia meidän kodista ja tämänhetkisestä sisustuksesta. 

Elokuun ensimmäinen päivä minulla tuli tasan vuosi eloa näiden kauniiden seinien sisällä ja sen lisäksi, että vuosi on mennyt erittäin nopeasti on koti ehtinyt näyttää sekä hyvät, että huonot puolensa. 

Olen erittäin ylpeä kotini kahdesta hirsiseinästä jotka pienellä maalilla ovat saaneet nykyaikaisen ilmeen. Hirret ovat kotini alkuperäistä seinää, joten niille tulee iäksi tänä vuonna jo yli sata vuotta. 

Liloja kynttilöitä minulla ei enää ole, mutta tekstitaulu ja lyhty uunin päällä ovat edelleenkin. Uunin päälle on kertynyt myös hieman muitakin asioita, mutta ennen koulun alkua aion tehdä reippaan suursiivouksen ja valmistella uunin talvikäyttöön. Tänä talvena aion nimittäin kokata paritkin herkut juuri tuota uunia käyttäen. 

Tummat puukalusteen keittiössä, sekä valkoiset röyhelöpäälliset luovat myös keittiöön ripauksen romantiikkaa. Jos asuisin yksin näyttäisi kotimme vielä enemmän naisellisia ja romanttisia piirteitä, mutta vielä olen pysynyt pienissä yksityiskohdissa. 

Sohvalle on pikkuhiljaa kertynyt vaaleita kauniita tyynyjä ja seuraavaksi onkin keskustelun aika siitä minkävärisiä tyynyjä tuomme kaiken tämän mustan ja valkoisen joukkoon. Olen yrittänyt hyväksyä Timon toiveita ja pitää kodin mahdollisimman "neutraalina", jotta molemmat kokisivat sisustuksen mieluisaksi, mutta nyt alan kyllästyä tähän kaikkeen mustavalkoisuuteen. Tämä koti tarvitsee väriä!

Porvoossa käydessämme saimme vihdoinkin uudet oven nupit tähän minulle rakkaaseen hemnes- lipastoon. Viime kesänä jo ihastelin erivärisiä söpöjä nuppeja, mutta ilman uuden kodin sisustuksen tietämistä en uskaltanut tehdä näin tärkeitä päätöksiä ;) 

Oikeasti nämä nupit olivat ainoat joissa pääsimme samalle aaltopituudelle Timpan kanssa. Sovimme, että molemmat saavat omat suosikkivärinsä kunhan tyyli on sama ja ylhäällä näette lopputuloksen. ( Seurustelen ehkä maailman vaikeimman miehen kanssa vai onko kukaan kokenut sisustuksessa näin monia kompromisseja miehen takia? ;)

Viikonloppuna nautitut pitkät aamiaiset sängyssä ovat kuuluneet meidän elämään aina kun mahdollista, joten myös tarjotin on ollut pitkään etsinnässä. Ei ollut yllätys, että Porvoosta saimme haluamamme.

Olohuoneesta on puuttunut jo pidemmän aikaa kello. Harkitsimme ensin seinäkelloa niinkuin keittiössäkin, mutta ihastuimme molemmat tähän herätyskellon tyyliseen, sympaattiseen pöytätason kelloon. 

Vuoden aikana kotimme on paljastanut kylmät lattiansa talvella ja aina villasukkien unohtuessa on kylmä laminaatti palelluttanut varpaani. Kesä on ollut oikea koettelemus kuumine päivineen eikä kotimme ole helteillä viilentynyt siedettäväksi edes yöaikana vaan viileät suihkut aamuyöllä, sekä unettomuus ovat saaneet meidät kiroamaan tätä vanhan talon epäkäytännöllisyyttä moneen otteeseen.

Kotimme ei ole ikinä kesän aikana täysin pimeä suurien ikkunoidensa takia, mutta ei myöskään koskaan ahdistavan synkä, koska kynttilöiden valaistessa kaunista kotiamme talven rankimman kaamoksen aikaan tuo koti minulle parasta lohtua ja turvaa. Varsinkin jos saman aikaisesti saan nauttia kupillisen minttukaakaota rakkaan kainalossa. 

Kotimme ei ole ydinkeskustassa, mikä on minusta aivan mahtavaa, mutta emme kuitenkaan ole kuin kilometrin päässä kauppakeskuksesta. 

Kodissamme on vahvat seinät ja meillä on jännittävä vintti joka pitää sateen melun ja ukkosen pauhun aina meidän kuuloetäisytemme ulkopuolella.

Rakastan kotiamme ja sen suurta pihaa. Omenapuita ja grillauspaikkaa. Rakastan portaita ja aitaamme, joka pitää ulkopuoliset poissa. 

Olen edelleenkin onnellinen tästä kodissa ♥