When I'm alone I dream on the horizon and words fail

Tämä päivä ei ole mun päivä. Siinäpä mahtava positiivinen aloitun tälle päivitykselle.

Mä tiedän, että on ihan turha valittaa säästä, koska ihan sama kuinka paljon mä marisen ja märisen niin ei se mihinkään siitä muutu sillon kun itse toivoisin.

Tällä viikolla ei ole tapahtunut mitään erityistä, paitsi jos tän päivän känkkäränkkäilyä ja sekoilua ei lasketa. Mä yritän nyt koota mun ajatukset ja aloittaa ihan alusta tän purkautumisen.

Ensinnäkin mua ärsyttää, että olen joutunut tämän viikon jokaisena aamuna juomaan kahvia. Yleensä kahvin juonti kuuluu mun elämään vaan töissä ollessa ja koko mun opiskelun aikana olen juonut kahvia ehkä kaksi kertaa. (Tähän lasken mukaan myös lähihoitajaksi opiskelu.)

Oon siis tavallaan tosi pettynyt itseeni, kun joudun sitä hörppimään, varsinkin kun kofeiini ei sovi mulle yhtään vaan tänäkin aamuna sain ihme vapinat kahvin juonnin jälkeen. (Kuulostaa tosi terveeltä.) Mun kahvi sisältää puoli kuppia kahvia, puoli kuppia maitoa (mielummin kermaa) sekä neljä lusikallista sokeria, todella terveellinen päivän aloitus siis.

Tänä aamuna kuitenkin päätin olla onnellinen ja nautiskellessani pahaa kahvia rakkaasta Mymmeli-mukistani tajusin ettei mulla edes ole tänään koulua. Toisinsanoen heräsin aivan turhaan kello seitsemältä aamulla. Uni ei enää tullut joten päätin lähteä hoitamaan tärkeitä asioita ja suuntasin ensimmäisenä postiin.

Olen yrittänyt lähettää jo kaksi kertaa Irlantiin kahta eri pakettia, mutta jostain syystä molemmat paketit ovat aina tulleet takaisin. Kävin postissa kyselemässä syytä ja postin mukava nainen suositteli varmistamaan, että mulla on oikea osoite. (Ihankun en olisi asiaa jo tarkistanut.)  Sain samalla lähetettyä suklaisen paketin Puolaan ja viimeistään 15 päivän päästä saan hyvin onnelliselta ihmiseltä viestiä, kun rakas ystäväni saa paketin!

Olin tuossa kohtaa päivää vielä niin onnellinen. Mun mielestä on ihanaa tehdä toinen ihminen onnelliseksi ja nyt ihan varmasti onnistuin siinä! :)

Postista lähdin käymään poikaystäväni asunnolla, koska mun ihanat vaaleat Uggit ja untuvatakki olivat läpimärät. Jostain syystä aamulla erehdyin tosissani uskomaan lupausta siitä, että päivän mittaan vesisade muuttuisi lumisateeksi. Hah, miten tyhmä sitä voi olla. Lopputuloksena pilalle menneet Uggit sekä haiseva untuvatakki, nam! 

Timpan luona sain sitten päähäni, että haluan kaikki elokuvani ja tv-sarjojen boksit mukaani. Olen siis asunut kohta jo puolivuotta nykyisessä asunnossani ja malttanut antaa boksien olla Timpan luona, mutta nyt ne oli saatava juuri samalla sekunnilla KAIKKI mukaan. Mä vihaan itessäni tätä puolta. Mulla on aina ollut huono piirre mun luonteessa ja se on järkyttävä malttamattomuus. (Eihän mun luonteessa mitään muuta vikaa ookkaan ;)  Jos mä haluan tehdä jotain mun on tehtävä se heti, eikä viiden minuutin päästä. Niinpä reippaana aloin pakata laukkuun ja ainoaan asunnosta löytyvään muovipussiin näitä mun rakkaita tuotantokausia ja elokuviani. 

Loppupeleissä, vaikka kuinka tungin niin en saanut kaikkia mahtumaan mukaan. Hirveässä vesisateessa kannoin laukkua ja muovipussia kohti kuntosalia. Mun oli tarkoitus tänään tehdä sopimus ja aloittaa ensiviikolla salilla käynti uudestaan. 

Hirveessä vesisateessa ja tuulessa taaperran märissä Uggeissa ja litimärässä, pahalta haisevassa untuvatakissa kohti salia, joka sattuu olemaan toisella puolella Kotkansaarta. Korvanapeista soi  repeatilla Andrea Bocellin -Con te Partiro ja Tony Sopranoksen märkä naama pällistelee mua muovipussista, jota joudun kantamaan sylissä, koska suuren painonsa takia pussi halkesi pohjasta ja kahvat katkesivat jo pari kolme metriä aikasemmin. Ei huoh! 

Jouduin vaihtamaan laukkua olkapäältä toiselle pitkin matkaa ja nyt niskat kyllä kiittää.. Onnistuin pääsemään salille naama ja hiukset märkinä, koska tuulen takia huppu ei pysynyt päässä. Romahdan kuntosalin penkille ja katsoessani ovea totean ettei perjantaina ole asiakaspalvelua, joten kävelin läpi koko typerän saaren aivan turhaan!! Kirjoitin siskolleni omasta typeryydestäni ja lähden aivan puoli kuolleena kohti ruokakauppaa, eihän mulla edes ole ruokaa enää kaapissa. 

Kaupassa selviydyin hyvin ja kaikki näytti menevän hyvin kunnes menin bussipysäkille. Ensinnäkin odotin bussia 15 minuuttia ja vihdoinkin päästessäni bussiin kahden kauppakassin (joista toisessa on dvd-bokseja ja toisessa ruokaa) huomaan ettei mulla ole riittävästi käteistä lompakossa. Totean bussikuskille, että multa puuttuu melkein euro eikä kukaan muu jonossa oleva tarjoudu auttamaan, joten joudun ulos bussista takaisin sateeseen.

Tässä kohtaa pidättelen jo kyyneleitä ja tuskanen ilme naamalla raahaudun pankkiautomaatille, joka ei onneksi ole kovin pitkällä. Tämän jälkeen menen uudestaan odottamaan bussia. Seuraavaa bussia odotin toiset 15 minuuttia, mutta pääsin sentään vihdoinkin kotiin! 

Nyt mua vaan naurattaa toi yläpuolella oleva kuva, koska kattokaa oikeesti tota mun ilmettä :D Hahahhaha, mua ei ole tänään paljoa hymyilyttänyt. Laskettelulasit mulla on päässä siksi, koska leikkasin sipulia enkä jaksanyt yhtään enempää silmien valumista. Ihan tarpeeksi oon jo meinannu pillittää tälle päivälle.

 Ajattelin, että jos teen lasagnen ihanan väriseen vuokaan siitä tulee parempaa ja mun mieli kohenee :)

Sain alotettua ruuan laiton ajoissa ja ehdinkin siivota taas kotia. 

Järjestellessäni kotia sain vetästyä taas järkyttävän slaagin kun huomasin, että joukosta puuttuu Sons of anarchyn kolme ensimmäistä tuotantokautta. Vetäsin kevyet slaagit, mutta eiköhän ne löydy herra T:n luota kun seuraavan kerran jaksan sinne mennä. 

Totesin myös, että en muistanut ottaa dvd soitintani mukaan. Pitäisköhän ostaa samantien pleikkari.

Sopranokset saivat ihan oman laatikkonsa ja vieressä komeilee mun lentolippu Irlantiin ♥

Nyt makoilen sohvalla, enkä varmasti nouse tästä enää mihinkään. (Okei vaatteet voisin vaihtaa, taisin tossa skitsotessa hikoilla.)

Siivouksesta ei loppupeleissä tullut yhtään mitään, koska pyykinpesuaine pullo tippu lattialle ja litkut lensi ympäri lattiaa, tiskiaine loppu, joten en voi tiskata ja imurin suodatinpussit on kadoksissa, joten en myöskään imuroi! Hei ihan mahtava perjantai. 

Seuraavat pari tuntia polttelen vaan vanilja kynttilöitä ja makoilen sängyllä viltin alla, kyllä tästä vielä iltaakohden mieliala nousee!

Ihanaa viikonloppua ♥