Heippa taas kaikille. Ensinnäkin oon niin vihainen, että en saanut eilen kirjoitettua tätä luukkua. Numero kolmetoista oli ehkä ensimmäinen luukku minkä keksin jo ennen kun edes aloitin koko joulukalenteria, mutta jostain syystä eilen koko blogger sanoi itsensä irti, eikä yksikään kuva suostunut näkymään, eikä tekstiä tullut näytölle vaan jokaisen kirjaimen jälkeen teksti katosi jonnekkin, minne lie avaruuteen.
Valitettavasti tää tekninen ongelma sattui tosi huonoon väliin, koska mulla on tänään ihan älyttömän kiire päivä, enkä tiedä saanko tämän päivän kalenteria kirjoitettua kun eilinen olisi kiva saada ensin pois alta.
Ei kuitenkaan stressiä, harmittaa vaan kauheasti. Pahoittelut vielä.
Yllä oleva joulukuusi koristi viimejouluna meidän Irlantilaista olohuonetta. Tuo joulukuusi oli kyllä kaunis.
Mun eilinen luukku liittyy viime vuoteen ja siihen mitä me tehtiin kolmantenatoista päivänä.
Tänä vuonna olin hieman pettynyt siihen, että facebook oli täynnä kauhistusta perjantai kolmannestatoista eikä kukaan oikeasti sanonut mitään Lucian päivästä. Eilen tosiaan oli Lucian- päivä ja sitä me juhlittiin myös Irlannissa.
Tietysti on ihan ymmärrettävää ettei kaiken maailman erikoispäiviä voi muistaa, mutta mulle ainakin Lucian päivä on ollut ihan pienestä pitäen tosi iso juttu. Pienenä tehtiin siskon kanssa Lucia kulkue ja olin ylpeyttä täynnä kun sain leikkiä Luciaa ja kulkea huoneesta toiseen "hienona."
Myös koulussa Lucian päivä oli joka vuosi iso juttu. Sain kuulla eilen, että kaikissa päiväkodeissa ei enää vietetä samalla tavalla koko juhlaa, koska on niin paljon eri uskonnoista ja maista lapsia. Joulukuu ilman Lucia kulkuetta?! Mihin tää maailma on menossa... Voihan se olla, että koko päivä ei ole niin merkityksellinen, mutta mulle se on aina ollut hieno päivä.
Ida oli todella innoissaan kun kuuli, että myös me Suomalaiset juhlimme Luciaa. Muutenkin me molemmat joulun rakastajat halusimme tuoda omista maistamme jotakin hyvää perheille ja niinpä päätimme järjestää ihan oman Lucia kulkueen.
Askartelut käynnistettiin ja voi apua miten paljon meillä oli hommaa! Tehtiin jokaiselle lapselle asut kulkueeseen, mietittiin laulut, leivottiin ja suunniteltiin "koreografia."
Yllättävän vaivattomasti saatiin kaikki hoidettua, vaikka ajoittain mun perheen vanhin poika koki ristiriitaisia tunteita koko esitystä kohtaan.
Suomen leipomuksista meillä oli joulutorttuja mitkä saivat idan aivan sekaisin. Tänä vuonna tuli joku ihmeen hakaristi sekoilu, mutta mä lupaan, että mun Ruotsi- tyttö kehui näitä herkkuja maasta taivaaseen ja lupasi tehdä torttuja joskus myös kotona.
Alemmassa kuvassa rakkaan Idan yritys. Hakaristejä vadelmahillolla! Irlantilaisille maistui sekä luumu, että vadelma, joten ei väliä, että ne näyttävät vähän levinneiltä.
Ruotsin jouluherkkuina tarjottiin Lussebullar - pulleroita. Suomeksi Lucia pulla. Näiden herkkujen ois jotenkin tarkoitus karkoittaa paholainen. Mulle ne ainakin maistu.
Piparit on meidän ihan molempien maasta ja lapsilla oli ihan ylihauskaa koristella noita. Kaikki kuvassa olevat on mun ja Idan koristelemia. Lasten korisrelemat katosi jo parempiin suihin.
Ainoa kenestä voin kuvia laittaa on meidän tähti - poika. Kaikissa muissa kuvissa näkyy nimittäin Idan perheen lapset eikä minulla ole lupaa julkaista heistä kuvia. Tiedän, että se on vanhempien toive joten en tee sitä.
Kulkueessa ensimmäisenä oli tietysti ihana tummatukkainen Luciamme Orlaith, joka ensimmäisenä kulki ihana kynttelikkö kruunu päässään. Meillä oli myös tonttu, piparkakku poikia kaksi kappaletta ja tämä hupsu tähtipoika.
Kaikista näistä jutuista olen kirjoittanut jo tasan vuosi sitten, mutta ihan Lucian päivän kunniaksi otin asian esille.
Vietimme tuolloin myös pikkujouluja samassa yhteydessä. Idan mukaan heillä ei ole Ruotsissa tällästa käytäntö, mutta mä ehkä saatoin selittää asian aika karusti. (Ettekö te juhli ennen joulua työkavereiden tai kavereiden kanssa joulua ryyppäämällä?!) Idan vastaus oli ei, joten selvä sitten, ei pikkujouluja naapurimaassa.
Pahoittelut vielä kerran myöhästyneestä luukusta. Itseäni tämä harmittaa kaikkein eniten, koska todennäköisesti en ehdi tämän päivän luukkua kirjoittamaan.
Parin tunnin päästä suuntaan synttäreitä juhlimaan ja muutenkin pitämään hauskaa. Ihanaa ottaa pieni irtiotto kun huominen menee taas päntätessä ja yhden tietyn tehtävän viimeistelyssä ja palautuksessa. Nyt mä suuntaan kiireestii suihkuun!
Hyvää eilisistä Lucian- päivää :)

Ei kommentteja:
Lähetä kommentti