maanantai 21. lokakuuta 2013

Love letters and puppy love

Viikko on taas alussa ja sairastelu jatkuu. Onneksi kuumetta ei ole ollut, joten koko päivä ei ole mennyt ihan lepäilyksi.
Mun Novelle riippuvuus on oikeesti lieventyny ihan hirveesti eikä enää mee kun kolme pulloa viikossa, mutta sen tilalle on muodostunu hirvee Smoothie riippuvuus. Aamu smoothie on oikeesti mulle jo ihan välttämätön. Oon vaan tullu siihen tulokseen, että se moothie kannattaa tehdä valmiiksi jo illalla, koska mikään ei oo hirveempää kello kuus aamulla kun kuunnella sauvasekoittimen ääntä.. (Eikä välttämättä se äänikään, mut unenpöpperössä saattaa aina vähän roiskua banaanit ja mustikat seinille.)


Viikonloppuna tapahtui taas kaikenlaista. Lauantaina suoritin pitkäaikaisen projektini ja siivosin kaikki paperini järjestykseen. Kun ajattelee koulupapereiden siivoamista tulee ensimmäisenä varmaan mieleen sellainen parinkymmenen minuutin projekti, jossa yksi kansio täytetään tärkeistä papereista.. No mun kohdalla se ei ole ihan noin..


Mulla on aivan järkyttävä tapa säilöä aivan kaikki paperit! Siis oikeesti jos joku mun entisistä luokkalaisista lähihoitaja koulussa lukee tätä tekstiä voi olla, että tunnistatte ton sinisen kansion.. Toi sininen kansio on hankittu vuonna 2008 ja sisältö on kyllä myös sen mukainen.. Yhteensä omistan kymmenisen kansiota ja edelleen tuossa lattialla odottaa yksi kansio täyttämistä. (Paperit on kuitenkin järjestyksessä!) Joku saattaa myös bongata mun jääkiekko ihastuksen tuolta yhdestä kansiosta. Oon täyttänyt jokaisen kansion kuvilla ihan aitoon teini meininkiin.


Eikä siinä mitään, että säilytän kaikki koulupaperit, toisaalta ne voi olla ihan hyödyllisiä jos niitä joskus vielä sattuisi lukemaan. Mun toinen ilo on kortit. mä rakastan saada ja lähettää kortteja ihan ilman syytäkin ja olenkin saanut uuteen kotiini näiden kuukausien aikana jo 3 korttia. Lukiessani vanhoja kortteja luulin, että ensimmäiset korttini ovat rippikouluajalta. Tarpeeksi kauan kun kaivelin niin löysin synttärikortin jonka oon saanu mun serkulta kun oon täyttäny 12! Mulla on tallessa myös kirje, jonka mun kaveri lähetti mulle kuudennella luokalla! Tuli niin outo fiilis sitä lukiessa. Me ollaan oltu pieniä :)


Nauroin myös moneen kertaan silmät vettä valuen kun löysin hauskoja kortteja lapsilta vuosien varrelta. Ensimmäisenä tietysti omien irkku poikieni piirrustukset lämmittivät sydäntä, mutta myös erään ihanan päiväkodin lasten sanat naurattivat! "Jenni on hyvä matikassa" on ehkä hienoin kohteliaisuus mitä olen ikinä saanut kuulla, tämä tosin johtuu siitä, että se on myös niin kaukana totuudesta kun olla ja voi.  En ikinä voi unohtaa tätäkään lapsiryhmää <3 (Oli noi muutkin kohteliaisuudet ihan kivoi ;)


Tän koira kortin sain kun vaihdoin kasiluokan jälkeen koulua. Kirkkonummelta lähtö Kotkaan oli iso askel elämässä ja kortin takana olevat sanat "Ja hän eli onnellisena elämänsä loppuun asti. Kaikkea hyvää!" tuntuvat vieläkin mahassa. En unohda miten istuin auton takapenkillä pelkääjän paikan takana ja hyvästelin keltaisen rivitalon palan.. 

Lisa you are the best Irish girl ever <3 

Pingviini kortti on ehkä paras jäähyväiskortti ikinä! Tuossa kuvassa on kaikki se mitä annoin itsestäni Irlannille Lisan silmissä. Vietettiin niin monta ihanaa iltaa niin juhliessa kuin Lisan kotona vain ollessa. Mulla on ikävä pingviini terapiaa :( Lisa oli muuten ainoa ihminen ketä hyvästellessä en itkenyt. Niin mahtava tyttö kyllä kyseessä. 

Korttien lisäksi oon säästänyt kaikki lentoliput Suomi- Irlanti välillä (myös välilasku liput kuten Suomi-Frankfurt) Irlannista ostettuja juna- ja bussilippuja, sekä kuitteja erilaisista kaupoista.. Nii ja mulla on myös Dublinin taksin numero. 



Yllä oleva kuva on opon arviointi mun 9 luokan oppimispäiväkirjasta. Olin harjottelussa päiväkodissa ja muistan vieläkin, että rakastin jokaista päivää. Miksi säästin arvioinnin? Koska se tuntuu vieläkin hyvältä.

Joanna, kocham cię <3

Olen ikuinen romantikko (niinkun varmasti jokatoinen maanpäällä elävä nainen) ja olen pariin (tuhanteen) kertaan toivonut saavani rakkauskirjeen. Selatessani papereita löysin parikin niin kaunista kirjoitusta, että pillitin hillittömästi olohuoneen lattialla nalle ja pikku-pingviini kainalossa ja kirje sylissäni. Niitä oikeita koskettavia kirjeitä löytyi kaksi kappaletta ja molemmat kirjeet liittyivät ihmisiin, ketkä jouduin hyvästelemään lähtiessäni Irlannista. (Nyt itkettää taas.)

Ida <3 My Swedish wife :)
Idan tekemä syntymäpäiväkortti on oikea rakkauden osoitus <3 



Kaikki nuo muistot tekivät hyvää ja huomasin kellon olevan jo yhden paikkeilla yöllä kun vihdoinkin maltoin lopettaa.
Hihittelin myös Antero Mertarannan kehystetylle nimmarille. Siinäkin hauska tarina mitä muistella. Kaikki ne muistot mitkä tuona yönä kävin läpi antoivat mulle ihan mahdottomasti voimaa ja tahtoa jaksaa arjessa. Välillä tuskastelen oman hamstraamiseni kanssa, mutta toisaalta yhtäkään omasta mielestä turhaa asiaa en ole säästänyt.. Täytyisi hommata toinen samanlainen kori, jutut nimittäin pursuu vähän yli. Mistään en kuitenkaan luovu!

Kauhean tunnepohjaisen lauantain jälkeen saapui sunnuntai ja pentu rakkaus pääsi valloilleen <3

                                                                     Kääpiöpinseri Arvo olet ihana :)

 Pentu ei siis ole minulle, vaikka rakkaus eläimiin ja varsinkin koiriin on aina ollut voimakas. Tiedostan kuitenkin oman elämäntilanteeni ja resurssini, joten ei koiraa mulle. Tämä pentu sai kuitenkin niin rakastavan, hyvän ja huolehtivan kodin, että mielelläni käyn pentua hoitamassa silloin tällöin :) Tuleehan Arvosta tavallaan mullekkin perheenjäsen :)


 Tälläinen pieni paketti sulattaa ihan kenen sydämen tahansa! Varmasti tekee mieli halia ja antaa pusuja!

 Leikitettiin Arvoa eilen illalla kunnes pikkuinen simahti (pariinkin kertaan) Pieni pentu on niin suloinen.

 Tänään aamulla Arvo pääsi vähän nuuhkimaan ulkonakin, mutta kylmän takia ei pikkuinen saanut kauaa pihalla hyppiä. Uusi ja jännittävä maailma!
Aamulla maltoin lähteä kotiin ja omiin puuhiini. Kauheeta kun näitä kuvia katsoessa tulee ikävä niin monia rakkaita koiria, joille on joutunut sanomaan hyvästit. Alkaa tuntua vähän siltä, etten oo muuta kun herkistellyt viikonloppuna, ihme itkupilli!

Kuitenkin uusi viikko ja uudet jutut. Ihanaa viikon alkua :)

8 kommenttia:

  1. Ihania kortteja ja muistoja. Tätä menoa sulla on vanhana todella paljon muisteltavaa ja tosi monta koria ;) Kääk, miten suloinen ja hellyyttävä tuo pikkuinen pentu onkaan ♥ Arvo Armas on nimensä ansainnut :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voin jotenki kuvitella itteni jo vanhaks hupsuks mummoks kenellä on vintillä koreja täynnä muistoja ;)

      Poista
  2. Voi eiii toi Mertsin nimmari :--DDD

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hahah no niinpä! :D Ikuisesti mun mielessä <3 ;)

      Poista
  3. Oon monta kertaa lukenu näitä sun kirjotuksia ja ajatellu, että ihanaa kun muilla on samantyyppisiä ajatuksia kun itsellä. Ja miten hyvä susta on tullut kirjoittamaan vaikka sillon epäröit ennen blogin perustamista! :) ei mulla muuta, tulee aina hyvä fiilis sun kirjoituksista.
    T. Emilia
    Ps. Mulla on kans kaikki TET-päiväkirjat tallessa :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oikeesti Emilia kiitos! Niin ihanasti sanottu :) Mukava, että pystyt samaistumaan tykkään todella kirjoittaa :)

      Poista
  4. Ihana pentu! Pinskut vaan ovat niin kylmänarkoja, että Arvolle olisi hyvä heti ostaa lämmin toppatakki, niin ulkoilu olisi mukavampaa. Joku käytetty kannattais hankkia, kun kasvaa kuitenkin niin nopeasti, ettei se mahdu kauaa sen päälle :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jonkinlaista toppatakki tsydeemiä ollaan jo suunniteltu ja toivottavasti se saataisiin nopeasti niin Arvo voisi oikeasti siellä ulkona vähän olla :)

      Poista