Mummi kylässä

Kauhistuin taas kerran tänään siitä miten nopeasti aika voikaan mennä. Tuntuu siltä, että vasta eilen oli maanantai ja ensimmäinen päivä koulussa. Nyt on jo perjantai ja viikko on vain kadonnut jonnekkin..  Jokata pauksessa haluan vielä palata viime sunnuntaihin, jolloin rakas mummini tuli minua tapaamaan vielä ennen koulun alkua. 

Sunnuntai aamuna mummini lähti Espoosta tänne Kotkaan laukkujensa kanssa ja vietimme ihanan päivän yhdessä.

Esittelin uuden kotini, kiersimme Sapokkaa, söimme Rossossa ja kiertelimme kaupoilla ja mummi täyttikin mun kaappia reippaasti ja laukusta löytyi myös Vallilan ihanin lakanasetti <3

Mummi on ollut ennen Wsoy:llä töissä, joten hänen kauttaan muodostui rakkaus kirjoihin ja lukemiseen. Muistan vieläkin miten ylpeä olin saadessani Harry Potterin viimeisen kirjan ensimmäisten ihmisten joukossa ja sitä intoa kun mummi aina käydessään kylässä muisti myös tuoda jonkin ihanan kirjan.

Meillä oli upea sunnuntai. Ilma oli mukavan lämmin, vaikka edelleenkin mun mielestä nyt on syksy.

Mummini ihastui kauniiseen Sapokkaan ja saatiinkin aika ihanasti kulumaan jutellessa ja kävellessä.

Näissä kuvissa kyllä kieltämättä mennään vielä ihan kesäisissä tunnelmissa.

En enää ees hahmota et miten ihmeessä noi puut on tossa kuvassa! Oli vaan pakko laittaa tää kuva, koska  mun silmät menee sekaisin :D

Käytiin mummin kanssa myös pehmiksillä ja katseltiin veneitä. Oli muuten hyvää pehmistä <3 Nii ja hienoja veneitä!

Iltapäivällä leivottiin mustikkapiirakka ja piirakan jäähtyessä käytiin ihanan Hannan luona kylässä. (Hanna on mummin entisiä työ ystäviä.) Piirakan syötin tällä viikolla käyneille vieraille. (Taisin mä "vähän" ite maistaa.)

Vierailtuamme Hannan ihanassa palatsissa "Satakielessä" ja ihasteltuani taas kerran kodin upeita yksityiskohtia, esineitä ja ihanaa Uljas koiraa tietysti! Siinä kodissa voisin viettää viikkoja vain tutkien kaikkea ja keräten inspiraatiota. Oma kotini on samantyylinen, joten siksi rakastankin Hannan kotia niin paljon. Toivottavasti joskus itselläänkin on mahdollisuus samanlaiseen unelmaan, unelmien prinssin kanssa ;) Kahvittelun ja höpöttelyn jälkeen lähdimme mummin kanssa takaisin kotiin. Tässä vaiheessa oli ilta jo pitkällä ja äidin vierailun jälkeen kävimme mummin kanssa nukkumaan.

Aamulla reipas mummini lähti takaisin Espooseen ja kyllä mulla siinä vähän surukin tuli. Kaikki mun isovanhemmat on aina olleet mulle todella tärkeitä. Olen pienestä pitäen ollut ylpeä heistä ja aina kertonut ylpeänä heistä muille. Voisin leipoa mummin kanssa, vaikka joka päivä, katsoa papan kanssa James Bondia (ollaan katottu papan kanssa ne kaikki) Kuunnella toisen papan tarinoita ja olla ylpeä hänen hyvästä kunnostaan, älystään, sekä jutella toisen mummin kanssa aamusta iltaan. Onneksi mulla on isovanhemmat, mun elämä olisi ollut todella erilaista ilman heitä.

Tällä viikolla mä olenkin ehtinyt tehdä sitä sun tätä. Olen pikkuhiljaa oppinut tuntemaan omia luokkalaisiani kasvojen perusteella, viettänyt kivoja hetkiä koulussa ja ollut vähän titityy ja myös ulapalla. (Ihan normaalia mun kohdalla.)

Onneksi pieni piriste arkeen on auttanut ja joka päivä on ollut muutakin ajateltavaa kun vain koulu. Eilen käytiin katsomassa pikkusiskolle wanhojen tanssi mekko ja mun sisko on kyllä kaikista kaunein kun se ensi helmikuussa tanssii <3

Koulun suhteen on alkanut myös tentteihin lukeminen ja arki alkaa tosiaan olla arkea. Parin viikon päästä kaikki sujuu varmasti helpommin.

Naureskelin muuten tänään huomatessani, että postia hakiessani kaikki naapurit ovat tuunanneet omaa postilaatikkoaan. (Paitsi yksi) Itsehän siis laitoin selkeästi oman asuntoni numeron postilaatikon kanteen (Näkee postauksesta jossa kirjoitan kodistani eli pari kirjoutusta taaksepäin.) Noh eilen sitten oli ilmestynyt viereisen postilaatikon kanteen kissan kokoisin kirjaimin mauton nimikyltti, joka ei sovi yhtään yksiin mun postilaatikon kanssa. Tästä postilaatikosta seuraava oli myös yrittänyt kirjoittaa oman asuntonsa numeron selvemmin, mutta se nyt ei lähinnä näyttänyt miltään.

Jotenkin koko juttu huvittaa mua, koska nyt meidän postilaatikot eivät ole enää samalla tavalla yhteneväiset koska jokainen on tehnyt oman postilaatikko tuunauksen. Itse sen aloitin, joten oma vika varmasti :D
Pitäsköhän mun nyt tilata samanlainen kyltti postilaatikkoon kun naapurilla? Näyttäis fiksummalta..

Mulla alkaa olemaan hinku järjestää tupareita, mutta kun onneton en saa pöytää hommattua.. Syyskuussa kyllä saa tähän tulla muutos, koska tarvitseehan keittiö pöydän!!

Olen taas jumahtanut Game of thronesin pariin ja yön pikkutunneilla seuraillen kolmannen kauden jaksoja ja odottaen vain lisää..Mulla on Game of thronesin kirjat englanniksi, mutta ne jäivät Irlantiin koska tilasta oli niin paljon matkalaukussa puutetta. Milloinkohan mä pääsen halailemaan rakasta Irlantia ;(

Eilen huomasin taas kerran olevani aivan veto pois ja nukahdinkin koulun jälkeen "pariksi" tunniksi sohvalle. Nyt selkä on entistä kipeämpi ja unirytmit pahasti sekaisin. Reippaana tyttönä kävelin kauppaan ja ostin  D-vitamiinia, C-vitamiini tabletteja jotka sekoitetaan veteen, kalanmaksa kapseleita sekä kalkkitabletteja. Nyt jokaista yksi päivässä niin saa nähdä kestääkö energiaa pidemmäksi aikaa ja kestääkö talven yli ilman mitään yliväsymisiä.

Todennäköisesti nää pillerit ei ihan heti ala tehoamaan, koska tänään aamutunti oli täyttä tuskaa ja loppu päivän taistelin kahvin voimalla. Tänään en kuitenkaan nuku päiväunia vaan ihan perjantain kunniaksi aion taistella hereillä ainakin kahdeksaan asti ja nukkua pitkät, pitkät unet.

Töistä ei ole tietoakaan ja vähän jänskättää, mutta päivä kerrallaan niinkuin viisas ystäväni taas totesi. Nyt menen siivoamaan, voitteko kuvitella? Ihan vain perjantain kunniaksi. Mulla on myös tässä menossa jonkin moinen hiuskriisi, mutta mulla nyt sattuu kaikenlaisia kriisejä joka toinen päivä joten ei hätää!!

Nyt meen siivoilemaan ja kriiseilemään, hyvää viikonloppua <3