Vuoden ensimmäiset sanat

Vuoden viimeinen sekä ensimmäinen kuva!

Uskomatonta kuinka paljon erilaisia tunteita yksi vuosi ehtii sisältämään. Niin moni asia on muuttunut ja asiat ovat todellakin hyvin eritavalla kuin uskoin niiden olevan!  Monia asioita olisi voinut tehdä toisin ja niin monessa asiassa on parantamisen varaa. Kuitenkin kun mietin yleistä fiilistäni ja se on onnellinen voin sanoa olevani tyytyväinen.

Minulla on paha tapa jatkuvasti arvostella itseäni ja välillä sorrun myös vertailemaan. Olen yrittänyt päästä kummastakin pahasta tavasta eroon ja parhaiten siinä on auttanut omien ajatustensa kuuntelu ja niiden hyväksyminen. Pelkkä omien heikkouksien tiedostaminen ei aiheuta muuta kuin pahaa mieltä, ne omat heikkoudet pitäisi hyväksyä ja tiedostaa, että valitettavasti minäkään en ole täydellinen ja näillä mennään.

Aloitan tämän vuoden postauksen kirjoittamalla tavoitteista, jotka vuodelle 2015 asetin ja siitä miten ne onnistuivat ja mitä niistä ylipäänsä ajattelen.


Ikuista parhaat ja pahimmat hetkesi

Tässä olen onnistunut loistavasti. Vuoteen on mahtunut niin paljon hyviä, kauniita hetkiä ja olen iloinen, että olen osannut ne kaikki tallentaa puhelimeni tai kamerani muistiin. Huonoja hetkiä en ole tallentanut kuviksi niin paljoa, mutta lukiessani vanhoja muistiinpanoja tulin vähän surumieliseksi. Miksi ihmeessä olen ollut niin usein surullinen, en halua olla surullinen! Jotenkin ne surulliset ja huonot asiat muistaa muutenkin turhan hyvin joten tänä vuonna en todellakaan taltioi yhtään niistä kuvaksi!

Rakasta

Kyllä, osaan rakastaa ja välillä tuntuu, että rakastan vähän liikaakin. Olen rakastanut niin paljon, että kyyneliä on virrannut pienen järven verran. Olen rakastanut niin, että suututtaa ja naurattaa samaan aikaan. Tänä vuonna voisin rakastaa pikkuisen vähemmän, mutta tiedän jo nyt etten osaa.

Matkusta

Kävin vuonna 2015 yhdellä upealla laskettelureissulla ja yhdellä hellelomalla ulkomailla. Muuten pysyttiin matkustelussa Suomen rajojen sisäpuolella. Haluaisin ehdottomasti taas laskettelureissulle ja Irlantiin käymään, mutta muuten tänä vuonna riittäisi ihan kotimaan kiertely. Opin meidän Turkin reissulla, että vihaan tosissani kuumaa enkä nauti rantalomasta kuten talvilomasta :D En taida olla ihan tyypillinen tässä asiassa.

Vietä enemmän aikaa perheesi kanssa

Oi tämän lupauksen rikon aina. Koskaan en osaa viettää aikaa niiden lähimmäisteni kanssa kuten pitäisi. Anteeksi mummit, papat ja vanhempani olen toivoton lapsi sekä lapsenlapsi. Uskon kuitenkin, että pidän riittävästi yhteyttä ja viimeistään kauheassa ikävässä soitan aina!


Lue kirjoja

Olen junnannut samojen hyvien kirjojen parissa liian kauan. Pari uutta helmeä toki löysin, mutta tämän vuoden aikana on ehdottomasti löydettävä hyviä uutuuksia! Aivoni tarvitsevat muutakin kuin Feeniksin kiltaa ja puoliveristä prinssiä!

Vietä aikaa eläinten parissa

Miten helppoa onkin lainata toisen ihmisen koiraa tai leikkiä tunteja pihalla nelijalkaisen otuksen kanssa. Olen ratsastanut sekä käynyt taputtelemassa hevosia, silittänyt kymmeniä eri koiria ja halinut Murua niin kauan, että se on hermostunut ja raapinut ranteeni. Eläimien kanssa ei voi koskaan viettää liikaa aikaa. ♥

Tatuointi

Tatuointi tuli myös hankittua. Uusin tatuointini on ensimmäinen, joka oikeasti "leimaa" minut tatuoiduksi. Kaksi muuta ovat niin piilossa ettei normaalissa arjessa kovin usein ihmiset tajua edes kiinnittää niihin huomiota. En usko, että minuun ollaan reagoitu eritavalla kuin ilman kuvaa, mutta olen todellakin saanut paljon kysymyksiä ja vähän törkeääkin koskettelua :D 

Neljä lupausta/tavoitetta koskivat täysin minua itseäni ja omasta itsestäni huolehtimista. Olin kirjoittanut itsetunnosta, henkisestä- ja fyysisestä hyvinvoinnita sekä rohkeudesta. Tänä vuonna haluaisin kokea itsevarmuutta ja rohkeutta omasta itsestäni. Saa nähdä pystynkö! 

Vuoden viimeisen päivän jouduin viettämään yksin töiden takia. En ollut surullinen, mutta ehdin pohtia monia asioita kunhan minusta tulee rohkeampi kerron ne myös täällä.

Koen olevani hyvin erikoinen persoona ja erikoisen persoonan tavoin meikkasin itseni glitteripilvessä yksisarvis-alien- Jenniksi. Katselin raketteja noin viisitoista minuuttia tässä tyylissä ja yksinäisyydestä huolimatta olin super onnellinen, olinhan sentään ihan super hienon näköinen!

Tehdään tästä vuodesta IHANA! ♥

22: Death leaves a heartache no one can heal, love leaves a memory no one can steal ♥

Tänään vierailin hautausmaalla mummin ja papan kanssa. En ole moneen vuoteen noudattanut tätä "perinnettä" joka varsinkin mummille ja papalle on hyvin tärkeää. Olen aina pitänyt hautausmaita kauniina paikkoina, mutta varsinkin joulun alla hautausmaalla käyminen on niin äärettömän surullista. En halua kohdata niin konkreettisesti menetettyjä läheisiä. 

Katsoessani muita ihmisiä hautausmaalla mietin vain kaikkea sitä ikävää ja surua, jota kuolema heidänkin perheeseensä on tuonut. Menettäminen on elämän surullisin asia. 

Kaikki ne ketkä eivät saa enää viettää joulua tai eivät ole koskaan saaneet. Kaikki isovanhemmat, vanhemmat, lapset, ystävät ja sisaret joita me kaipaamme ♥

Oloni oli tänään hyvin surullinen ja haikea. Kyynelten läpi on niin vaikea nähdä kuinka hyvin kaikki elämässä oikeasti onkaan. 

Tänään sytytimme kolme kynttilää valaisemaan pikkusiskoni hautaa. 

                                                     Hyvää joulua Annika ♥
                                                                                            - Isosiskosi Jenni

21: Joulukuun parhaat elokuvat ♥

Kolme päivää jouluun! 

Yövuorot ovat kyllä ihan huono vaihtoehto näin joulun alla. En tiedä miten ihmeessä saan rytmit käännettyä ja viimeiset jouluhommat tehtyä kun nukkuakkin pitäisi! Onneksi Timppa on ollut super avulias ja lupasi muutenkin vielä auttaa viimeistelyissä. 

Monella alkaa varmasti kohta joululoma ellei ole jo alkanut. Siksi halusin laittaa vielä viimeiset elokuvavinkit ennen ja jälkeen joulun! Näin aikuisena joulun juhlinta on valitettavasti yleensä loppunut aikaisin kun lapsena joulun juhlinta jatkui uuteen vuoteen saakka. Joulumielen hyviä ylläpitäjiä löytyy elokuvista, joten tässä vielä kerran omia suosikkejani. 

Elf
Jouluelokuvien parhaimmistona voisin sanoa tämän elokuvan. Elf on hulvaton komedia ja kertoo Buddy-tontusta joulun todellisesta rakastajasta. Olen katsonut elokuvan jo pariin otteeseen ja jopa Timppa tykkäsi kyseisestä elokuvasta, vaikka vältteleekin kaikkia jouluhömppiä.

The Holiday
Ihana rakkaustarina ♥ Voisin niin muuttaa Irisin! (Kate Winslet)  kotiin ihanaan mökkiin Britteihin!

How the Grinch stole the Christmas
Ihan hupsun hauska ja suloinen elokuva, jonka olisin halunnut nähdä ihan pienestä pitäen. Grinch ei ole niin suosittu Suomessa, että siitä olisi jouluperinnettä ehtinyt tulla, mutta tämäkin elokuva on kuulunut joululistalleni jo 7 vuoden ajan! Tunnen itseni niin vanhaksi :D

Yksin kotona ja yksinkotona 2
Täydelliset klassikot jota rakastavat niin lapset kuin aikuiset! Kauhistelin kyllä miten brutaaleja ansoja rosvot kävivä läpi :D Ei ne pienenä tuntunut noin kauheilta enemmänkin nauratti. Terve lapsi olen ollut :D

KAIKKI Harry Potterit
Potteri- maraton on mielestäni hyvä sijoittaa jouluun. Harmi etten kirjoissa päässyt tänä vuonna kolmosta pidemmälle, mutta elokuvat vielä ehtii ♥

Frozen
En olisi uskonut, että vielä Disney pystyisi yltämään näin korkeaan tasoon! Vanhat klassikot ovat kuitenkin aina vanhoja klassikoita, mutta Frozen soveltuu tähän porukkaan oikein hyvin! Rakastan tätä sisaruksista kertovaa tarinaa ja musiikki on ihan mieletöntä. Frozen on tullut katsottua tämän vuoden aikana jo lukuisia kertoja.

Arthur Christmas
Niin hyvä!  Uusi ilmeisesti pari vuotta sitten valmistunut. Suomeksi Arthurin joulu on ihan älyttömän hauska moderni tarina joulupukista ja varsinkin hänen jälkikasvustaan. Tykkään!

Saksikäsi Edward
Ikuinen suosikkini ♥ Oikeasti jos pitäisi valita kolme elokuvaa joita saa katsoa loppu elämänsä tämä olisi ehdottomasti yksi niistä. En kestä miten ihana Edward on! ♥ Tämän elokuvan jätän aina ihan viimeisimpien joukkoon ennen joulua. Tänä vuonna 23 päivä on oikea aika tälle ♥

Jali ja suklaatehdas
Ihan joululeffa tämäkin! En tiedä mikä siinä on, mutta Jali ja suklaatehdas kuuluu myös jouluun.

Pähkinänsärkijä 
Oi miten pienenä unelmoin omasta pähkinänsärkijästäni ♥ Olen erittäin tnteellinen ja pilvilinnoissa elävä ihminen ja juuri pähkinänsärkijä saa minut palaamaan niihin pilviin aina uudestaan ja uudestaan. ♥

Jouluaattona odotettavia ohjelmia ovat: Lumiukko ja Joulutarina! Samu sirkan joulutervehdys kuuluu meidän perheen perinteeseen, mutta olen pari vuotta kyseisen ohjelman skipannut, koska niihin aikoihin olemme Timpan perheen luona.

Kermitin joulu, Harry Pottereita ja Upeimmat jouluvalot- ohjelmistossa näyttäisi myös olevan. Näistä ei kuitenkaan se enempää sillä yleensä en ole enää tämän ikäisenä kovin hyvä järjestämään aikataulujani television mukaan. Kaikki on niin helppoa katsoa Netflixistä ja meillä on suurin osa tärkeimmistä leffoista myös dvd:nä, joten ongelmia ei tule.

Olen jo suunnitellut miten kestän nopean arkeen paluun tästä joulusta ja yksi suuri apu tulee näistä ihanista elokuvista. On karua, ettei aikuisena saa maata kahta viikkoa pyjamassa ja vetää suklaa övereitä viiden kilon edestä. Muistelen niin haikeudella varsinkin teini-ikää jolloin sain ja osasin nauttia joulukuusta täysillä. Välillä olisi ihan kiva olla taas 16 !

Mikä on teidän suosikkinne? Monta hyvää tästäkin listasta puuttuu, mutta sanoisin, että parhaat on muistettu.

20: Comfortable outfit

Halusin tehdä joulukalenteriin yhden päivän-asu postauksen, mutta yllättäen maailman voimat eivät tälläkään kertaa olleet puolellani. 

Timppa uhrautui ottamaan pari kuvaa  uudesta suosikki rievustani, mutta molemmissa kuvissa näytän lähinnä muhkuraiselta makkaralta! 

Toisaalta juuri siksi asu on niin ihana. Mistään ei purista, mikään ei korosta tai piilota vartaloni pehmeitä kohtia eikä varsinkaan kaunista! Oloni on kuitenkin super hyvä ja vaate jäi silti suosikikseni, vaikka näytänkin siinä pahalta :D 

Olen kyllä pienessä kriisissä itseni kanssa, sillä pehmeyttä on tullut viimeisten kuukausien aikana lisää huomattavasti.. Näin ennen joulua en haluaisi miettiä painoani varsinkin kun tiedän, että syötyä tulee joka tapauksessa ihan älyttömästi. Kaikki painoon liittyvät asiat voin suosiolla siirtää tammikuulle.. 

Miten kuvailin asuani parhaiten? Se on täysin musta, ohutta tekokuitua oleva poolomekko, joka pehmeydellään saa minut lähes uneen. Kangas on ohut, mutta ei kylmä runsaan peittävyytensä takia. Silmälasit ovat ehdoton suosikki asuste tähän mustaan möykkyyn. Mekko on todellakin pitkä, sillä se peittää halutessani myös polvet (Se on paljon kun puhutaan 177cm pitkästä naisesta!) Fleece- vuorella varustetut sukkahousut ovat paras lämmike jaloille ja voin luvata ettei kylmä ole tullut vielä kertaakaan!

Niinkuin kuvista huomaa ei vaatetta ole kovin helppo kuvata :D Olen onnistunut luomaan surkeimmat  asukuvat ikinä! :D 

Mekko on mitä ihanin varsinkin nyt kun aloitan yövuorot! Kolmen yön valvomiseen tarvitsee muutenkin niin paljon voimaa ettei vaatteisiin jaksa todellakaan panostaa. Siksi tämä asu pelastaa kaiken! 

Olin jo päättänyt etten julkaise kokovartalo kuvia, mutta menkööt. Turha tässä on mitään kaunistella. Toinen Timpan ottamista kuvista tulee tässä.

Uskomatonta mikä laatu..

Tämä musta möykky toivottaa kaikille hyvää yötä ♥ Uskomatonta, että kaikki se lumi suli täältäkin pois :(  En voi uskoa, että enää neljä yötä jäljellä jouluun! Seuraavat päivät menevät varmasti lentäen ohi kun vietän yöt työpaikalla valvoen. Saattaa olla, että näen tontun tai pari ;)

19: Joululahjojen paketointia

VIHDOIN! Olen yrittänyt saada tätä postausta kirjoitettua jo viikon ajan, mutta kadoksissa ovat olleet aika, apu ja valo! Vieläkään ei ole kaikkia lahjoja saatu pakettiin, mutta tässä kuitenkin pieni katsaus meidän lahjojen paketointiin ja pari kommenttia myös joululahjojen hankinnasta. 

Olen teema-ihminen. Minulla pitää olla aina joku teema liittyy se sitten juhliin, ruokaan tai koulutavaroihin. Viime vuonna kotimme oli valkoinen- ja hopea niinkuin myös lahjapakettimme. Tänä vuonna meiltä löytyy  vähän kaikenlaistaväriä ja niimpä myös lahjapakettimme saivat pieniä yksityiskohtia.

Pienen joulukrääsän kerääminen on helppoa! Tuntuu, että pientä hassua tavaraa löytyy ja saa jokapuolelta! Olen varsinainen hamstraaja ja olen yrittänyt oppia vähentämään kaikenlaista tavaraa kotoa. Hyvä tapa hävittää pienet jouluiset esineet on antaa ne eteenpäin, joten tässä pari vinkkiä miten tehdä lahjapakkauksista persoonallisempia!

Meidän joulupaperi on perus ruskeaa paperia. Olen yrittänyt olla niin ituhippi, että se näkyy jo lahjapaperissakin!

Tämä pieni paketti sai ympärilleen aika paljon tavaraa, mutta mielestäni se on superkiva noin! Karkkitankoja saa varmaan jokaisesta ruokakaupasta, joten niiden hankkiminen on helppoa. Ihan näin vinkkinä, muistakaa tarkistaa ja tupla tarkistaa ja vielä kerran tarkistaa, että hintalaput on otettu pois. Rehellisesti sanoen en ole varma löytyykö kyseisen paketin sisältä jopa kuitti :D

Tarkistakaa myös, että tavaraa on tarpeeksi. Meiltä loppui niin joulunaru kuin teippikin kesken. 

Puolessä välissä pakkaamista kyllästyin ruskeaan paperiin ja päätin, että äiti ja anoppi saavat elämäänsä punaista ja valkoista. Minun ja Timpan äidille siis vähän spesiaalia.

Miesten paketit ovat tavallisia, mutta pienet kanelitangot tuovat pienen säväyksen pakettiin. Timppa lupasi auttaa paketoinnissa, mutta silti kaikki paketit olen joutunut yksin pakkailemaan ja siltä ne näyttävätkin :D

Ihme kyllä Timpan paketeista tuli ihan onnistuneita, mutta oikeasti pahoittelut kaikille rakkaille muhkuraisista paketeista :D Ehkä koristeluni herättävät enemmän huomiota kuin rytistyneet reunat :D

Koko postauksen idea on tavallaan vähän heikko kun en halua paljastaa mitään lahjojen mahdollisesta sisällöstä esimerkiksi paketin koon perusteella! Onneksi meillä on vielä paketteja piilossa ja parissa paketissa on turhan iso laatikko sen sisältöön nähden. 

Mietin tänä vuonna jotenkin hirveästi sitä miltä paketit näyttää. On muutenkin sellainen olo, että haluaisin panostaa läheisten näkemiseen ja hemmotteluun todella paljon. ♥ 

Odotan innolla lisää lahjojen pakkausta ja jouluaaton jälkeen voin laittaa tännekin kuvia kun jokainen on saanut oman pakettinsa ♥ 

Olen nauttinut niin paljon tästä joulun odotuksesta ja siihen valmistautumisesta, että sairastun varmaan masennukseen kun kaikki tämä on ohi :D Vielä kuitenkin 5 päivää jäljellä, en malta odottaa! ♥

18: My Christmas make up - Kurkkaus meikkipussiin

Tämän vuoden aikana olen oppinut enemmän pohjustuksesta ja yleisesti meikkaamisesta kun ikinä ennen! Olen katsonut lukemattomia videoita ja saanut pakkomielteen peittävästä meikkivoiteesta. 

Itsetunto on asia josta harvoin haluan puhua, sillä en koe olevani itsevarma millään tasolla. En lähde nyt erittelemään epävarmuuden palasiani, mutta sanotaan näin, että meikkaamisesta on tullut vuosi vuodelta tärkeämpää juuri itsetunnon kehittämisen takia.

Tämän päivän luukussa kerron vakio meikeistäni ja kuvissa näkyy joulukuun suosikkejani jotka eivät välttämättä näy jokapäiväisessä meikissäni.

Aloitetaan kotimaisesta suosikki merkistäni. Lumene on hinta-laatu suhteeltaan parasta meikkivoiteiden osalta ja tuo mattainen meikkivoide on peittävyytensä osalta täysi kymppi! Minulla on omasta mielestäni suurimmaksi osaksi hyvä iho eivätkä pienet finnit tarvitse sen suurempaa peittävyyttä, mutta se poski....

Puuteri on työpäivien ajaksi ehdoton, koska hikoilen kuin pieni possunen. En kyllä aina jaksa panostaa töihin puuterin vertaa, mutta meikkivoide löytyy rehellisesti sanoen päivittäin.

UUSIN RAKKAUTENI! Ihan oikeasti tämä varjostus-korostus setti on upein lahja meikkien osalta ikinä! En kestä kuinka upeasti tämä varjostus toimii! Jopa minä saan poskeni lommolle ja poskipääni esiin tämän avulla, vaikka mitään en yleensä osaa meikkien suhteen taiteilla.

Myös kulmakarvani ovat kokeneet uuden jumalaisen tuotteen!

Olen niin tyytyväinen kulmakarvani kaareen ja muutenkin sen muotoon. Sain kaksi ylempää tuotetta tosiaankin lahjaksi ja enpä voisi olla tyytyväisempi.

 Olen huomannut, että vietän nykyään pidempiä aikoja suunnitellen meikkiäni. Päivittäinen meikkini alkaa olemaan monen makuun varmasti jo aika raskas, mutta en jaksa ihan joka päivä valojen ja varjojen kanssa leikkiä jolloin meikkivoide on ainoa ehostajani. Huulipunaa pidän viikottain, mutta näin kirkkaat sävyt jäävät erityisiin päiviin (minulle jokainen vapaapäivä on erityinen!)

Lopuksi vielä kuva "super" meikistäni. Kulmat vahattu paikalleen ja "maalattu". Poskipäille helmiäistä ja valkoista, poskiluiden alle tummempaa sävyä. Ihoa ei ole puuteroitu, mutta nenän kiillosta päätellen olisi kannattanut. Suosikkini on Mac:in huulipuna Ruby Woo, joka todellakin on vain erityisiin päiviin.

Koen olevani edelleen lapsen kengissä meikkaamisen suhteen, mutta en varmasti ikinä ennen ole ollut näin tyytyväinen meikkiini ja meikkaus "taitoihin".

Ripsiväriä en käytä kun alaripsiin kiitos täydellisten ripsipidennysten ♥

Pyrin uusimaan meikkikokoelmani lähes täysin vuoden välein! Vaikka tiedänkin kestosuosikkini pyrin aina uusiutumaan ja löytämään uusia vielä parempia meikkejä. Uskon myös ihon tottuvan samoihin tuotteisiin ja esim kiiltoa estävä meikkivoide ei enää vuoden päästä välttämättä estä kiiltoa yhtä hyvin. Tietysti ihoni kunto vaihtelee vuoden mittaan sen verran ettei välttämättä kesällä tarvitse cc-voidetta ihmeempää.

Tässä kuitenkin kurkkaus meikkipussiini, toivottavasti löytyi jotain kivaa!

17: This tattoo makes me different

Minulla on kolme tatuointia. En ole koskaan tehnyt niistä numeroa (muualla kun blogissa) ja moni ei edes osaa ajatella, että minulla on kuvia. Kaksi ensimmäistäni ovat hyvin helppo peittää. Pienin kuvistani on jalassa (Shamrock) isoin selässä/niskassa ja nyt kolmas kädessä. 

Kuvassa tatuoinnin otosta alle 24tuntia

Itse kuvan ottaminen oli helppo, lähes miellyttävä prosessi. Kipua ei tuntunut kuin lopussa ja muutenkin kuvan tekoon meni noin kolme tuntia, joten aikakin meni nopeasti. Kipuasteikolla 1-10 pahimmillaan kipu oli enintään 6. Selässä/niskassa kipu oli pahimmilaan juuri sitä kympin luokkaa! Toisaalta tatuointeja on niin vähän vielä, että kivun suhteuttaminen on hankalaa. Voin silti sanoa, että käden sisäosa on helppo paikka!

Parantuminen oli myös ihanan nopea. Alle kahdessa viikossa unohdin päivittäin  jo koko kuvan olemassa olon ja siitä se yhteinen arki alkoi.

Olen hämmentynyt ja hieman järkyttynyt siitä kuinka paljon huomiota olen saanut tatuointini takia. Töissä ja vapaa-ajalla, mutta varsinkin töissä. Palaute on ollut positiivista, mutta olen silti vähän hämmentynyt ihmisten käytöksestä.

Kun joku heittää kommentin"Hei toi on oikeasti hieno tatuointi, ihme!" Tulee vähän sellainen "Kysyinkö sinun mielipidettäsi? - olo. Hirveimmät kokemukset ovat olleet fyysisiä. En voi käsittää miksi puoli tuttu ihminen kuvittelee voivansa tulla silittämään kättäni ilman lupaa ja analysoimaan sen pehmeyttä.

Yleisesti vastaan hymyllä kaikkeen, vaikka sisälläni kuohuisi. Ihmiset eivät vain tajua.

Kädessä oleva kuva on yllättävän helppo peittää varsinkin Suomessa kun lähes koko vuoden on kylmä. Käden sisäpuoli on muutenkin helppo sillä se ei kerää yleisesti katseita. 

Töissä minulla on aina mukana pitkähihainen, mutta onneksi kuvan peittäminen ei ole pakollista. Suurimman osan päivää haluan kuitenkin pitää kuvan piilossa ihan vain itseni takia. 

Kuvallani on merkitys, vaikka eipä sillä ole väliä. Kukaan kadulla vastaan tuleva ihminen ei sitä tiedä enkä sitä ole kuin ystäville kertonut. Haluan tulevaisuudessa kolme lasta, mutta sekään ei ole tatuointini "virallinen" tarina. 

Rakastan tätä kuvaa niin paljon. Se on taiteellisesti kaikista kuvista suosikkini ja näyttää niin minulta. Vaikka peitänkin kuvan usein se ei ole häpeää se on vain sitä reaktiota mitä muilta ihmisiltä tulee, siihen en ole täysin tottunut. 

Järkytän varmaan perhettäni kertomalla, että seuraava kuva on ollut valmis päässäni jo vuoden verran. Tällä hetkellä kuitenkin tuntuu, että aion keskittyä muihin asioihin, sillä on niin monta asiaa mitä haluan elämässäni tehdä. Tatuointi tauko on siis edessä. :)

Loppuun vielä pientä ajatusta elämästä ja inspiraatiostani kädessä olevaan tatuointiin.... 

"Meitä olisi voinut olla kolme, mutta sinun ei ollut tarkoitus jäädä. Meitä on vain kaksi, mutta silti sinä et ole koskaan täysin poissa.Olet palanen meitä molempia ja jotain mitä emme koskaan saaneet nähdä. Olet ulkoisesti pikkuinen kukkani, hauras ja rikki, mutta täysin ehjä rakkaudesta. Olet minun siskoni  ♥"